Tietoa teollisuuskyla

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä teollisuuskyla on luonut 35 artikkelia.

5, 6, 2019

Toimiston kesäkiinniolo 2019

2019-07-03T14:27:03+03:005.6.2019|

Teollisuuskylän toimisto on kesälomakaudella kiinni:

viikolla 27: 1.-2.7. ja 4.-5.7.
viikon 28 ja 29 kokonaisuudessaan (8.-12.7.)

Kiireellisissä vuokratilojen käyttöön ja huoltotarpeisiin liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä kiinteistöhuollon päivystysnumeroon 050 544 5895.

Kokoustilat eivät ole käytössä eivätkä varattavissa sähköisen varausjärjestelmän kautta 1.-19.7. ajanjaksolla. Isoa kokoustilaa (auditoriota) voi tiedustella ko. ajanjaksolle tekstiviestillä numerosta: 045 867 2481.

30, 4, 2019

Ajatuksia polarisoituvan aluekehityksen Suomesta

2022-08-17T12:26:31+03:0030.4.2019|


Vuoden 2019 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


Polarisoituminen nopeutuu

Suomessa on viimeisten vuosien aikana hämmästelty nopeutta, jolla väestönmuutokset ovat tapahtuneet, jopa tilastokeskuksen trendiennusteita nopeammin. Suomen ehkä tunnetuin muuttoliiketutkija Timo Aro julkaisee lähes jatkuvalla syötöllä väestönmuutoksia ja aluekehitystä varsin hyvin ja ymmärrettävästi havainnollistavia karttoja ja graafeja.

Tartun yhteen em. kartoista, jonka spottasin oheisesta Eero Holstilan MDI:n nettisivujen blogista 17.4.2019. Se havainnollistaa hyvin sitä kehitystä, jossa nuoret miehet  dominoivat pienillä paikkakunnilla ja naiset puolestaan suosivat suuria kaupunkeja. Helsinki on aivan ylivoimainen naisten kaupunki – nuorten aikuisten ikäluokassa (20-29-vuotiaat) pääkaupungissa on 115 naista sataa miestä kohti. Itä-Suomen maakuntakeskuksissa Kuopiossa ja Joensuussa sukupuolten välinen balanssi on vielä aika hyvä, mutta ei välttämättä mene kauan, kun tämä ns. valikoiva muuttoliike saavuttaa muutkin yliopistokaupungit.

Valikoivalla muuttoliikkeellä on se huono puoli, että nyt kun syntyvyys on romahtanut koko maassa, ja pienemmillä paikkakunnilla ei ole nuoria naisia, ei niissä myöskään synny lapsia. Esimerkiksi Outokummussa on vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana syntynyt vain yksi lapsi kuukaudessa (korjaus/edit: 10.5.19), kun vielä joitakin vuosia sitten ikäluokat olivat yli 70 lapsen suuruisia – tasaisen kaavan mukaan siis syntyi noin kuusi lasta kuukaudessa. Tällä vauhdilla vuonna 2019 syntynee reilusti alle puolet em. ikäluokkien koosta. Tehtänee kaikkien aikojen Outokummun ennätys – syntymättömyydessä.

Mitä asialle on tehtävissä?

Ensiksi: Outokumpu ei suinkaan ole yksin ongelman edessä.

Koko Suomesta löytyy samankaltaisia kuntia kymmenittäin, ellei jopa noin kolmannes Suomen kunnista. Polarisoituvassa aluekehityksessä suurin muutostekijä edellä mainittujen miehistyvien kuntien osalta on kuolleiden enemmyyden dominanssi, joka runtelee niitä kovalla kouralla suurten ikäluokkien tullessa elämänsä ehtoopuolelle.

Suositun sarjan hokemaa lainatakseni: ”talvi on tulossa!” – ja siitä uhkaa tulla pysyvää.

Aluerakenteen sukupuolittuminen ruokkii lapsettomuutta syrjäseuduilla, mutta miten tähän voi vaikuttaa elinvoimapolitiikalla?

Outokummussa on pitkään uskottu vahvan teollisuuden tuovan alueelle elinvoimaa, liiketoimintaa ja sitä kautta myös asukkaita. Viimeisten kymmenien vuosien väestötilastot kertovat kuitenkin aivan päinvastaista sanomaa. Väestö vähenee ja yhä hurjistuvaa vauhtia. Vaikka jokunen vuosi sitten vielä päästiin hetkeksi nettomuutossa hieman positiivisen puolelle, huolehti kuolleisuus väestön vähenemisestä noinakin vuosina. Nyt kun taloudessa oli kovaa vetoa vuoden 2018 aikana, Outokumpuun syntyi 58 uutta työpaikkaa teollisuusyrityksiin, mutta samaan aikaan väestö väheni noin 200 asukkaalla. Jostain ne 58 uutta työntekijää teollisuustoimipaikkoihin kulkevat päivittäin, mutta eivät melko todennäköisesti asu Outokummussa, jos väestötilastoja on uskominen.

Voisin siis argumentoida kuten Eero Holstila blogissaan, että uskomus muuton suunnan kääntymiseen suurten teollisten investointien kautta ei välttämättä olekaan oikeaan hevoseen panostamista. Viime vuosien teolliset investoinnit muualla Suomessa ovat osoittaneet, että tämä logiikka ei enää toimi nykyisin. Äänekosken miljardiluokan lottopotti eli moderni sellutehdas ei ole kääntänyt kaupungin väkilukua kasvuun – samaten Uudenkaupungin tuhansia työllistävän autotehtaan vaikutukset eivät ole näkyneet kaupungin väestömäärän kasvuna. Uudenkaupungin teollisuuden menestyminen on vaikuttanut vielä vähemmän kaupungin naisvajeeseen – siellä on Holstilan mukaan vain 62 naista 100:aa miestä kohti 20-29-vuotiaiden ikäluokassa.

Mutta on olemassa toisenlaisiakin esimerkkejä

Holstila tuo esille blogissaan, että Kittilä ja Ylläksen alue Kolarissa vetävät myös nuoria naisia – siellä on suurten kaupunkien tapaan jopa lievää nuorten naisten enemmyyttä. Tätä Holstila selittää Lapin matkailun kasvulla, joka on luonut molempia sukupuolia houkuttelevat työmarkkinat.

Mitä Itä-Suomessa tulisi sitten tehdä?

Ensimmäiseksi osana elinvoimapolitiikkaa kannattaisi ottaa tarkasteluun sellaiset pienyritystoiminnan mahdollisuudet, jotka toisivat hyvin todennäköisesti myös uusia naistyöpaikkoja ja vielä parempaa: uusia naisyrittäjiä. Nimittäin yrittäjänä toimiminen on sellaista hommaa, että se vaatii yleensä suurempaa paikkasidonnaisuutta – ja yleensä myös työaikaa – kuin työntekijänä. Sitä haluaa tehdä oman juttunsa eteen sitoutuneemmin töitä. Samalla saattaisivat tulla yrittäjänaisen mies- ja lapset mukana. Ja vaikka heitä ei olisi vielä siunaantunut, ei hätää, nimittäin täällä on todennäköisesti myös vapaita nuoria miehiä mistä valikoida. Mitä pidemmälle kehityksessä mennään – tilastollisesti sitä todennäköisempää!

Käännetään siis katseemme tulevaisuuden palveluihin. Itä-Suomen väestö- ja ikärakenteella veikkaisin, että esimerkiksi ikäihmisten palveluihin ja hyvinvointipalveluihin avautuu hyviä mahdollisuuksia täällä syrjäseuduillakin. Nämä ovat myös sellaisia aloja, joissa on hyvin työmahdollisuuksia molemmille sukupuolille. Voihan yrittäjänaisen mies olla meidän outokumpulaisten näkökulmasta vaikka teollisuustyöntekijä – heille varmasti löytyy töitä ja onpa lapsille hieno sekä pedagogiikaltaan kiitelty uusi yhtenäiskoulu keskellä kaupunkia. Luomalla edellytyksiä yrittäjäksi hyppäämiselle tänne Itä-Suomen vähäväkisemmille alueille mm. edellä mainituille toimialoille, saattaisimme samalla myös eheyttä väestörakennetta.

Tätä ajatusta saa käyttää ja mielellään vielä jalostaa paremmaksi, mutta ei oo pakko hei!

Lopuksi toivotan kaikille oikein hauskaa vappua!

 

4, 12, 2018

Hajatelmia junan penkiltä

2022-08-17T12:26:32+03:004.12.2018|


Vuoden 2018 toisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


Alueiden elinkeinojen kehittämisen politiikasta

Luin sunnuntaiaamukahvini lomassa Helsingin Sanomien kirjoitusta Norjan öljyrahastosta, jota toimittaja ja ekonomi Camilla Bakken Øvald kirjassaan nimittää myös ”unelmarahastoksi”. Sekä kyseistä kirjoitusta, että aiempaa Norjan aluepolitiikasta (29.11.18) kertonutta Hesarin kirjoitusta lukiessa mieleeni palasi vanha ajatus siitä, että alueiden kehittäminen on (poliittisia) valintoja.

Norjassa väkiluku on likimain saman verran kuin Suomessa (5,3 Milj. / 5,5 Milj.), mutta aluepolitiikan osalta eroja on nykyisellään jo aika merkittävästi. Suuren osan tästä erosta mahdollistaa edellä mainittu unelmarahasto. Jotain rahaston koosta kertoo, että sillä voisi ostaa kaikki maailman lentoyhtiöt, ja silti rahaa jäisi jokunen tuhat miljardia kruunua yli. Jos ette kyseistä juttua ole sattuneet lukemaan, niin paljastan rahaston euromääräisen arvon – se on nykyisellään noin 869 miljardia euroa. Se on kuusitoista kertaa Suomen valtion budjetin kokoinen.

Jos rahat jaettaisiin tasan kaikille norjalaisille, sitä olisi jokaiselle vauvasta vaariin noin 160 000 euroa. Nelihenkiselle perheelle tämä tekisi 640 000 €.

Okei – joku varmaan nyt ajattelee, että olisihan sitä rahhoo muillakin, jos olisi luonnonherran toimesta perinyt vastaavat öljyvarannot. Vasta-argumentiksi kysyisin näin ajattelevilta, että miksi muilla öljyvaltioilla tilanne ei ole samanlainen? Osassa öljyvarat hyödyttävät vain pientä eliittiä ja osassa ei sitäkään vähää. Pohjoismaisen demokratian hyvyyttäkö on, että Norja on onnistunut välttämään likimain kaikki ne virheet, mitä valtiot yleensä tekevät havaittuaan satumaiset öljy- tai muut luonnonvarannot?

Öljyvarannot alkoivat tulla Norjan valtion tietoisuuteen 1960-luvun lopulta lähtien. Mitä siinä vaiheessa tehtiin? Maa alkoi perehtyä alaan, vältti samassa asiaan liittyvän rakenteellisen korruption, alkoi kehittää omaa osaamistaan, jotta ei olisi riippuvainen ulkomaisista öljyjäteistä (yrityksistä). Samassa Norjan päättäjät tutustuivat varottaviin esimerkkeihin muualta, joita riitti runsaasti. Norja sääti samassa lakeja, jotka takasivat valtiolle öljyvarannoista runsaat verotulot. Ulkomaiset jättiyhtiöt protestoivat voimakkaasti aluksi, mutta Norjan tarjoama diili oli tyyppiä ”ottakaa tai jättäkää” ja yhtiöthän ottivat.

Idea öljyrahastosta oli ilmeisesti siemenenä itämässä jo öljyn löytymisestä saakka. Todellisuutta siitä tuli vuonna 1990, kun Norjan parlamentti päätti rahaston perustamisesta suurella enemmistöllä. Ajoitus oli sikäli hyvä, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen rahaston kasvu on ollut melkoista – sen arvo on nelinkertaistunut.

Esimerkiksi Suomesta öljyrahastolla on pääasiallisesti osakkeisiin sijoitettua omistusta jo noin 5,8 miljardin arvosta. Rahaston suunnitelmat ovat pitkäjänteisiä ja sen tarkoitus on kerryttää pääomaa niitä aikoja varten, kun öljyä ei enää ole. Kirjoituksessa kerrotaan myös rahaston vastuullisen sijoittamisen periaatteesta, jonka mukaan se haluaa panostaa yrityksiin ja tahoihin, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi ja torjumiseksi – sikäli paradoksaalista, että fossiilisten polttoaineiden tuotoista ”kermoja käärivä” rahasto on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Vai onko sittenkään?

Öljy on luonnonvarana verrattavissa esimerkiksi outokumpulaisille tuttuihin kaivannaismineraaleihin. Mietin sitäkin, että entä jos Outokummun kaupungille olisi esimerkiksi vuonna 1960 perustettu oma kaivannaisrahasto, johon olisi sijoitettu yhteisöverotuottoja ja muita tuottoja, joita kaivostoiminnasta julkiselle taloudelle verotuksen ja muun tavoin kertyi. Kyllähän yhteisöverot kertyivät suoraan kaupungille, mutta entä jos osa näistä tuotoista olisi rahastoitu jo alkuajoista lähtien? Alusta alkaen tiedettiin myös se, että jossain vaiheessa rikas Outokummun kuparimalmi tulee loppumaan. No tämä nyt on taas tällaista ”entä jos” ajattelua, jota ei ole hedelmällistä jatkaa pidemmälle.

Kuitenkin palatakseni Norjaan. Suomeen olisi vaikea kuvitella seuraavia toimenpiteitä, jotka Norjan öljyrahasto on osaltaan mahdollistamassa harvempaan asutuilla alueilla:

Kaikki Pohjois-Norjaan töihin muuttavat saavat ”Pohjois-Norjan toimenpideohjelman toimista” joka vuosi opintolainaansa anteeksi 2 600 € arvosta, opettajat 4 600 € arvosta. Näin riittävän pitkä asuminen pohjoisessa pyyhkii esim. ko. lainat pois. Jos taas perustaa yrityksen, työnantajamaksuja ei tarvitse maksaa lainkaan. Sähköstä täyty maksaa vain osa ja sekin ilman arvonlisäveroa. Tuloverotus on muuta Norjaa kevyempää.

Pohjois-Norjan toimenpideohjelma on ollut voimassa 1990-luvun alusta asti. Hesarin (29.11.) jutussa kunta- ja kehitysministeriön valtiosihteeri Anne Karin Olli kertoo, että rahasto luotiin lähinnä kalastuksen kriisin vuoksi, mutta sen lopettamisesta ei ole ollut mitään puheita perustamisen jälkeen – perustamisajankohta osuu sattumoisin samaan ajankohtaan Norjan öljyrahaston perustamisen kanssa. Samaisessa jutussa Olli arvioi, että koko Norjan mitassa merkittävin aluepolitiikkatoimi on työnantajamaksujen porrastaminen:

mitä syrjemmässä työllistät, sitä vähemmän maksat. Periaate pätee Hesarin jutun mukaan koko Norjassa.

Kustannukset siitä ovat vuositasolla yli puolitoista miljardia euroa eli samaa suuruusluokkaa kuin kaikki Suomen viljelijöille maksettavat maataloustuet. Eikä tässä vielä kaikki – myös maataloustuet suhteessa arvonlisään nousevat Norjassa vielä selvästi Suomea korkeammaksi. Mainittakoon, että jutussa haastateltu Anne Karin Olli edustaa Norjan markkinahenkistä oikeistopuoluetta HØyreä, joka ei puolueena ole käynyt toimittajan mukaan kyseenalaistamaan anteliasta aluepolitiikkaa.

Havainnollistaakseni lopuksi valtion kunnalle myöntämien valtionosuuksien eroja Norjan ja Suomen välillä: Norja maksaa kunnille valtionosuuksia kaksi kertaa sen verran kuin Suomi. Norja maksaa noin 16,7 miljardia, kun Suomi maksaa noin 8,5 miljardia (lähde HS).

Sillä on ehkä hieman voitu hidastaa kaupungistumista, mutta toisaalta sillä ei ole pysäytetty sitä – jutussa esitettyjen graafien perusteella kaupungistumisvauhti on ollut nopeampaa Norjassa 1970-luvulta lähtien kuin Suomessa, mutta kaupungeissa asuvan väestön määrä on silti matalampi kuin Suomessa. Tätä enemmän sillä on tehty harvaan asutuista paikkakunnista houkuttelevia asuin- ja yrittämisen ympäristöjä. Globaaleja megatrendejä tällaisella tuhlailullakaan ei ole onnistuttu pysäyttämään – sekin on hyvä muistaa.

Silti tämä laittaa miettimään – nimittäin niitä valintoja. Olisiko vanhoista kunnon ”teollistamisen aikakauden” opeista enää mihinkään nykysuomessa – ja onko meillä enää koskaan varaa tehdä näitä valintoja?

Vanhasta kunnon teollistamisen aikakaudesta ja siihen liittyvistä outokumpulaisista tarinoista tehdään parasta aikaa kirjoitelmateosta työnimellä ”tarinoita teollisuuskylästä”. Teosta on osarahoittamassa mm. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto. Tästä kuulette, ja toivottavasti myös luette, lisää ensi kesänä!

 

Jälkiedit 14.12.2018:

Kauppalehdessä 12.12.2018 haastateltiin kaiutinvalmistaja Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghiania. Yksi kysymyksistä kosketti samaa aihepiiriä ja haluan sitä siteerata näin joulun alla, koska tältä osin koen tiettyä hengenheimolaisuutta niin vastaajan kuin alueena teollisuuskaupunki Iisalmen kanssa:

Väestö pakkautuu suuriin kaupunkeihin ja maaseutu tyhjenee. Myös Iisalmen väkiluku on ollut tasaisessa laskussa. Oletko huolestunut tilanteesta? “Tämä kehitys on ikävä eikä ole eduksi ihmiselle eikä luonnolle. Nykykehityksellä ei ole tulevaisuutta. Tässä tapauksessa uskon vastatrendiin. Digimaailmassa ja internetin aikakaudella mikä tahansa maapallon kohde voi olla sen keskipiste. Esimerkiksi Ylä-Savolla on paljon paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa kuin monilla nykyisillä niin sanotuilla kasvukeskuksilla. Se on myös valinta- ja asennekysymys eikä luonnonlain mukainen pakkokehitys. Voidaan hakea toisenlaista tasapainoa, jos niin halutaan”

Naghianin optimismiin haluaisi uskoa – Norja ehkä myös hieman toteuttaa sitä!

19, 11, 2018

Tulevaisuuden duuni -työelämäpäivä 27.11.2018

2018-11-19T18:08:21+02:0019.11.2018|

Riverian Outokummun koulutusyksikössä järjestetään Tulevaisuuden duuni – työelämäpäivä 27.11.2018. Tapahtumaan osallistuu kulttuurialan (radio- ja tv-tuotanto, äänituotanto, teatteri- ja esitystekniikka, peliala, 3D-tuotanto, valokuvaus ja graafinen suunnittelu, kuvallinen ilmaisu, lavasterakennus), sosiaali- ja terveysalan sekä kone- ja tuotantotekniikka-alan opiskelijoita.

Paikka: Teollisuuskatu 2, Outokumpu.

Aika: 27.11.2018 klo 12-15:30

Lisätietoja tapahtumasta: Pälvi Malinen, p. 050 441 2271

P.S. Tällä hetkellä Outokummun teollisuusyrityksissä runsaasti avoimia työpaikkoja. Artikkelin julkaisuhetkellä löytyi noin 20 avointa työpaikkaa työvoimahallinnon Internet-sivustolta mm. hitsaajan, cnc-koneistajan ja särmääjän ammatteihin. Näihinkin Riverian paikallinen koulutusyksikkö tarjoaa koulutusta.

4, 7, 2018

Kesäblogia pukkaa

2022-08-17T12:26:32+03:004.7.2018|


Vuoden 2018 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


Nyt on venähtänyt hieman pidempi tovi, kun teollisuuskylän blogissa on ollut elämää. Sille on ollut hyvä syy – töitä on tehty vähän isompien asioiden parissa kuten kaupunkikonsernin strategia, Digiväylähankkeen hakuprosessit ja toisaalta vähän pienempien kuten Teollisuuskylän omat t&k -hankkeet.

Seuraavassa kerron, mitä kaikkea blogimme radiohiljaisuuden aikana puolessa vuodessa on em. saralla tapahtunut.

Kaupunkikonsernin strategiassa luotiin visiota Outokummusta modernin teollisuuden seutukaupunkina. Moni imagokonsultti olisi ehkä ohjeistanut jättämään sanat ”teollisuus” ja ”seutukaupunki” pois julkaistusta strategiavisiostamme, mutta sinällään ne kuvaavat Outokumpua aika hyvin: olemme pohjoiskarjalan selkeästi teollistunein kunta (asukkaat vs. teolliset työpaikat) ja teollisuusperinteet ovat vahvat – aika tarkalleen satavuotiset. Modernin teollisuudesta tekee sen vahva painottuminen teknologiateollisuuteen, muoviteollisuuteen ja toki myös elintarvike- ja kaivannaisteollisuuteen. Kaikissa edellä mainituissa automaatio, lean-ajattelu ja työntekijöiden tietotaito ovat erinomaisella tasolla, jonka ansiosta Outokummussakin sijaitsevat yritykset ovat pystyneet kilpailemaan halvempien työvoimakustannusten maiden kanssa ja vielä suhteellisen menestyksellisesti.

Strategiassa julkilausumme ja tuomme esille tämän seikan ja toki myös pyrimme kaikin laillisin keinoin tukemaan toisiaan sparraavien huippuyritystemme toimintaa ja kasvua Outokummussa

Minun on turha lähteä luettelemaan kaikkia Outokummussa sijaitsevia AAA-luokan huippuyrityksiä, mutta niihin voi helposti tutustua teollisuuskylän ”asiakasyrityksiämme” otsakepainikkeen avulla nettisivuiltamme.

Strategian yhteydessä olemme nostaneet esille erityisesti kaupungin imagon, houkuttelevuuden ja vetovoiman parantamisen. Itse näen sen joukkona toimenpiteitä, joita täytyy pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi toteuttaa vuosikellon omaisesti, jatkuvasti ja ihan jokaisen kaupungin palvelualueen sekä konserniyrityksen työntekijän toimesta. Tästä syystä päädyimme laatimaan ytimekkään huoneentaulun, jonka jokainen työntekijä voi ripustaa vaikkapa työhuoneensa seinälle.

Strategian huoneentaulu on kuvana alla:

Pieni pyyntö lukijoille: testatkaa joskus Outokummun kaupungilla tai sen tytäryhtiöissä työskentelevien strategian tuntemusta. Vähintään visio ja alla olevat kolme päätavoitetta pitäisi tulla kuin ”apteekin hyllyltä”.

Huoneentaulu tuo hyvin esille sen, mitä Outokummun kaupunkikonsernissa tehdään Outokummun ja toisaalta koko maakunnan kehittämiseksi – meidän yrityskentästä iso osa toimii globaalilla tasolla ja tuo merkittävän määrän työtä sekä arvonlisäystä Joensuun seudulle ja koko maakuntaan. Uutena globaalin tason potentiaalina tunnustamme mm. Outokumpu Mining Camp -kokonaisuuden kehittämisen ja mahdollistamisen. Siihen liittyen olemme jo yhteistyössä maakuntaliiton & Josekin kanssa liittyneet OECD:n Mining Regions -tutkimusverkostoon.

Sitten vähän keskisuurista ja pienemmistä asioista

Alkukeväästä varmistui, että Digiväylä -hankkeelle saatiin EU-rahoitusta Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta EU:n EAKR:n kestävää kasvua ja työtä -ohjelmasta, mikä on mielestäni merkittävin Outokummun keskusalueen pk-yritysten toimintaympäristön kehittämishanke kymmeniin vuosiin. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden kokonaisinvestoinnit EU-hanke mukaan lukien ovat yhteensä yli 3 M€.

Kun muistaa lähivuosien yli 10 M € kouluinvestoinnit ja em. digiväylä-hankekokonaisuuden sekä lähivuosille tulossa olevan urheilu- ja vapaa-aikatalon peruskorjauksen, niin voidaan sanoa että investointipuolella kaupungissa on viime vuosina virkistäydytty melkoisesti kaupungin imagon ja vetovoiman parantamiseksi.

Pienempinä hankkeina, kun teollisuuskylän blogista kuitenkin on kyse, haluaisin mainita keväällä käyttöönotetut automaattisesti varattavat ja toimivat Etätyötilat, jonka varausjärjestelmän kehittelyyn saimme hieman avustusta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimasta AIKO-ohjelmasta. Tämän lisäksi saimme loppukeväästä osarahoitusta Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta ”Tarinoita teollisuuskylästä” kirjahankkeelle, jossa yritys- ja henkilötarinoiden avulla valotetaan Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy:n 40-vuotista historiaa. Tavoitteenamme on saada tämä merkkiteos teollisuuskylän 40-vuotispäiväksi toukokuun lopulle 2019 valmiiksi. Uskon, että teoksen tarinoista saadaan myös hyvää vastavoimaa nykyisen kaikkea keskittävän kehitys- ja teollistamispolitiikan eetokseen.

Uskon myös siihen, että yrittäjien tarinat 80-luvulta ovat sillä tavoin universaaleja, että ilman paikallista omistajuutta, uskallusta, tarinoissa esiintyviä henkilöitä ja ehkä myös tietynlaista ”pähkähulluutta” meillä ei olisi tällaista modernin teollisuuden kaupunkia siinä mittakaavassa, missä se nyt on

Jos jaksoitte lukea kirjoitelmaani tänne saakka, niin toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää, toivottavasti myös aurinkoista ja rentouttavaa kesää ja kesälomia – milloin ne itse kullekin kohdalle osuvat.

31, 5, 2018

Metallin imagopäivä teollisuuskylässä

2018-06-01T08:13:47+03:0031.5.2018|

Koko Kummun koulun kahdeksannen luokan vuosikurssi kävi tutustumassa Teollisuuskylän, Josek Oy:n ja Riverian toimintaan Outokummun teollisuuskylässä keskiviikkona 30.5.2018 Metallin imagopäivän merkeissä. Päivän ohjelmaan kuuluivat myös yritysvierailut Outokummun Metallilla ja Outotec Turulan konepajalla.

Riverian pisteillä kasiluokkalaiset saivat kokeilla hitsaussimulaattoria sekä virtuaalista todellisuutta (VR). Teknologia ja digitalisaatio on tekemässä vahvasti tuloaan myös kone- ja tuotantoteknologian koulutustarjontaan, mistä myös päivän puhujat saivat konkreettisen näytön Riverian simulaattorien avulla. Kerrottakoon päivän puhujien työnäytteiden laadusta sen verran, että heidän on jatkossakin syytä pysytellä yritysneuvonnan ja yrityshankinnan parissa.

Lisää Riverian Outokummun koulutusyksikön tarjonnasta löydät: https://www.riveria.fi/opiskelemaan/hae-selaa-koulutuksia/ 

Video Outokummun teollisuuskylästä lintuperspektiivistä klikkaamalla oheista linkkiä.

 

24, 4, 2018

Yrityskeskuksen etätyötila ja kokoustilavaraukset

2021-08-20T09:20:40+03:0024.4.2018|

Outokummun seudun teollisuuskylä on kehitellyt yhdessä Collapick Companyn ja Arestechin kanssa AIKO-osarahoitteisessa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) pilottiprojektissa soveltuvaa automatisoitua varausjärjestelmää kolmen etätyötilan varaamiseen ja käyttöön Outokummun yrityskeskukselle. Varausjärjestelmä ja bluetooth -lukko-ohjaus valmistuivat 20.4.2018.

Järjestelmän varauskalentereiden ja automaattisten ovien toiminnassa havaitsemistanne mahdollisista ongelmista voitte olla yhteydessä teollisuuskylän henkilökuntaan.

Myös Yrityskeskuksen kokoustilavaraukset on siirretty järjestelmään. Tällä hekellä etätyötiloja on 2 kpl käytössä – tiloissa on sähköpöytä, istuimet ja avoin wifi-verkko.

Etätyötilat ovat varattavissa klo 7:30-19:00 aikavälillä. Yrityskeskuksen ulko-ovet menevät lukkoon klo 16:30, mutta sisältä pääsee ulos ilman kulkutunnisteita A-rapun ulko-oven kautta – käyttäjien on syytä huomioida poistuminen tiloista viimeistään klo 19:00.

Kokoustiloista 20 hengen neuvotteluhuone on varattavissa klo 7:30-19:30 aikavälillä, mutta kaikista klo 14:30 jälkeen alkavista varauksista on syytä kysyä Teollisuuskylän henkilökunnalta tiloihin pääsemiseksi tehtävistä järjestelyistä (muutoin käynti tapahtuu Turulan ruokalan kautta sen aukioloaikoina). Yrityskeskuksen ovet menevät klo 16:30 lukkoon. Isomman kokoushuoneen eli auditorion (n. 70 henkilöä) varausaikataulu on klo 7:30-21:00 ja klo 16.30 jälkeen alkavista tilaisuuksista on sovittava erikseen teollisuuskylän henkilökunnan kanssa.

Varausjärjestelmään pääsee tekemään varauksia Outokummun Teollisuuskylän etusivujen ylälaidassa olevan painikkeen kautta tai klikkaamalla oheisesta linkistä.

23, 2, 2018

Vinkki-ilta tietosuoja-asetuksesta ja työntekijän palkkaamisesta 20.3.2018

2018-02-23T13:40:56+02:0023.2.2018|

Mietityttääkö uusi tietosuoja-asetus tai työntekijän palkkaaminen?

Tule kuulemaan vinkkejä miten onnistut molemmissa!

Aika: 20.3.2018 klo 16.30-18.00

Paikka: Auditorio, Outokummun Seudun Teollisuuskylä, Kuvernöörinkatu 1, Outokumpu.

Ilmoittautuminen 13.3. mennessä: https://hevents.hakosalo.fi/josek/

Tilaisuuden ohjelma (klikkaa otsaketta): Josek200318.pdf

21, 12, 2017

Hankintailta Outokummussa 17.1.2018

2017-12-21T10:36:18+02:0021.12.2017|

Aika: 17.1.2018 klo 17.45 alkaen
Paikka: Outokummun teollisuuskylä, Kuvernöörinkatu 1, 83500 Outokumpu

Yrittäjä, kiinnostavatko ajankohtaiset asiat hankintoihin liittyen? Haluatko lisätietoa Outokummun kaupungin tulevista hankinnoista vuodelle 2018? Tahdotko tuoda hankinnoista vastaaville tietoon oman yrityksesi osaamista? Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, tämä tilaisuus on juuri sinulle!

Tervetuloa verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia avauksia aiheeseen liittyen!

Ilmoittautuminen 12.1.2018 mennessä osoitteessa https://tinyurl.com/y9hcwukf.

Loppuvuodesta positiivista

2022-08-17T12:26:34+03:0015.12.2017|


Vuoden 2017  kuudennen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


Vuosi 2017 on ollut teollisuuskyläyhtiön näkökulmasta toiveita ja lupauksia herättävää aikaa. Outokummun teollisuusyrityksillä on tilauskirjat alkaneet täyttyä jopa niinkin hyvin, että osalla nykyinen tuotantokapasiteetti alkaa olla niin sanotusti ”tapissaan” ja se tarkoittaa yleensä sitä, että toimitiloihin ja laitteisiin on pikkuhiljaa suunniteltava investointeja tilauskannan kasvua mahdollistaviksi. Toinen havainto on ollut osaavan työvoiman saatavuushaasteet erityisesti koneistajien, särmääjien ja hitsaajien ammattiryhmissä jo pidemmän aikaa.

Yleinen tilanne maakunnan vientiyrityksissä on toiveikas. Metalliteollisuudessa kokonaisliikevaihto on kasvanut vuoden alkupuoliskojen vertailuissa Pohjois-Karjalan trendit syysjulkaisun mukaan +4,5 % suhteessa edelliseen vuoteen. Metallituotteiden valmistuksessa kokonaisliikevaihto on kasvanut +5,6 % ja siellä kasvu on tullut erityisesti viennin kasvusta, joka on ollut +12,3 % vrt. edellinen vuosipuolisko.

Silti liikevaihdon taso ei ole saavuttanut monessa yrityksessä vielä v. 2008 edeltänyttä tasoa. Jos meillä on tässä vaiheessa jo osaajapulaa teollisuudessa, niin kasvu ei tästä voi enää hirveän pitkään vahvana jatkua työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien vuoksi.

Tästä syystä kummeksun lievästi uudessa Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelmassa valittua ekosysteemiajattelua, joka on vallitsevan kehitysopin mukaan oikea tapa tarkastella asioita. Metalliteollisuuden osuus maakunnan viennistä on lähes puolet (46 %) ja sitä ei sikäli omana sektorinaan edes tarkastella ohjelmassa, vaan se tulee välillisesti erilaisten ekosysteemien kautta. Tunnustan olevani hieman vanhanaikainen tässä asiassa, mutta vaikka kuinka pyöräytän ekosysteemihäkkyrää päässäni, en saa niin suoraa kytköstä kehittämistoimien vaikuttavuustarkasteluun, kun tilastokeskuksen toimialaluokituksiin pohjaavassa tarkastelussa ja niihin pohjaavissa kehittämisvalinnoissa.

Metallialan koulutukseen ja työstä-työhön siirtymään pitää keksiä uusia innovatiivisia keinoja, jotka helpottaisivat opinnoista-työhön sekä työstä-työhön siirtymistä eli parantaisivat työvoiman liikkuvuutta maan sisäisesti. Myös työperusteinen maahanmuutto tulee ennen pitkää elintärkeäksi, jos kohtaanto-ongelmaan ei löydetä maan sisältä ratkaisuja.

Ensi vuodelle Outokummussakin on positiivista virettä tiedossa – muuallakin kuin metalli- ja teknologiateollisuudessa. Kummunkadun peruskorjaus ja sen ohessa toteutettava Digiväylä-hanke saivat rahoitusta 15.12. maakuntahallitukselta. Päivää aikaisemmin FinnCobalt tuli julki koboltti-nikkeli-kuparimalmion kehityshankkeen ja sen johdosta tavoiteltavan kaivoksen avaamisen suunnitelmien kanssa 14.12. Outokummun Seudussa kuin myös Karjalaisessa. Uuden maanalaisen kaivoksen rakentuminen Outokummun teollisuuskylän kupeeseen vanhalle kaivosalueelle ei voisi olla parempi uutinen kaupungin työllisyyden ja elinvoiman kehittämisen näkökulmasta. Puhutaan noin 150 uudesta työpaikasta hankkeen toteutuessa suunnitellussa laajuudessaan.

Outokumpu Mining Camp -kokonaisuus on ainutlaatuinen mahdollisuus myös globaalisti asiaa tarkasteltuna: kaivoshistoriaa, kaivosalan koulutusta, kaivosalan tutkimuslaboratorioita, kaivosalan laite- ja prosessivalmistusta sekä kaivosmuseo todisteena siitä, miten kaupunki on alkanut elää kaivoksen ympärillä eikä tarina vieläkään ole päättynyt!

Mining Camp -kokonaisuus alkaa näyttää entistä konkreettisemmalta FinnCobaltin hankkeen myötä unohtamatta naapurikunnassa Polvijärvellä sijaitsevaa Kylylahden kaivosta sekä Ilomantsissa sijaitsevaa Pampalon kultakaivosta. Myös em. kaivoksilla olen ymmärtänyt tapahtuvan uusia kehittämishankkeita lähiaikoina, joten hieman voi (kaivos)maakunnallisestikin henkseleitä paukutella.

Alkuvuodesta 2018 – tarkemmin ottaen helmi-maaliskuun aikana – kannattaa seurailla myös Outokummun kaupungin youtube-videokanavaa sekä kuunnella mm. alueen paikallisradioita. Sieltäkin saattaa kuulua ja näkyä Outokumpuun liittyviä mukavia tarinoita!

Hyvää ja rauhallista joulun odotusta ja toiveikasta uutta vuotta 2018!

 

Go to Top