Tietoa teollisuuskyla

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä teollisuuskyla on luonut 36 artikkelia.

15, 12, 2017

Loppuvuodesta positiivista

2022-08-17T12:26:34+03:0015.12.2017|


Vuoden 2017  kuudennen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


Vuosi 2017 on ollut teollisuuskyläyhtiön näkökulmasta toiveita ja lupauksia herättävää aikaa. Outokummun teollisuusyrityksillä on tilauskirjat alkaneet täyttyä jopa niinkin hyvin, että osalla nykyinen tuotantokapasiteetti alkaa olla niin sanotusti ”tapissaan” ja se tarkoittaa yleensä sitä, että toimitiloihin ja laitteisiin on pikkuhiljaa suunniteltava investointeja tilauskannan kasvua mahdollistaviksi. Toinen havainto on ollut osaavan työvoiman saatavuushaasteet erityisesti koneistajien, särmääjien ja hitsaajien ammattiryhmissä jo pidemmän aikaa.

Yleinen tilanne maakunnan vientiyrityksissä on toiveikas. Metalliteollisuudessa kokonaisliikevaihto on kasvanut vuoden alkupuoliskojen vertailuissa Pohjois-Karjalan trendit syysjulkaisun mukaan +4,5 % suhteessa edelliseen vuoteen. Metallituotteiden valmistuksessa kokonaisliikevaihto on kasvanut +5,6 % ja siellä kasvu on tullut erityisesti viennin kasvusta, joka on ollut +12,3 % vrt. edellinen vuosipuolisko.

Silti liikevaihdon taso ei ole saavuttanut monessa yrityksessä vielä v. 2008 edeltänyttä tasoa. Jos meillä on tässä vaiheessa jo osaajapulaa teollisuudessa, niin kasvu ei tästä voi enää hirveän pitkään vahvana jatkua työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien vuoksi.

Tästä syystä kummeksun lievästi uudessa Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelmassa valittua ekosysteemiajattelua, joka on vallitsevan kehitysopin mukaan oikea tapa tarkastella asioita. Metalliteollisuuden osuus maakunnan viennistä on lähes puolet (46 %) ja sitä ei sikäli omana sektorinaan edes tarkastella ohjelmassa, vaan se tulee välillisesti erilaisten ekosysteemien kautta. Tunnustan olevani hieman vanhanaikainen tässä asiassa, mutta vaikka kuinka pyöräytän ekosysteemihäkkyrää päässäni, en saa niin suoraa kytköstä kehittämistoimien vaikuttavuustarkasteluun, kun tilastokeskuksen toimialaluokituksiin pohjaavassa tarkastelussa ja niihin pohjaavissa kehittämisvalinnoissa.

Metallialan koulutukseen ja työstä-työhön siirtymään pitää keksiä uusia innovatiivisia keinoja, jotka helpottaisivat opinnoista-työhön sekä työstä-työhön siirtymistä eli parantaisivat työvoiman liikkuvuutta maan sisäisesti. Myös työperusteinen maahanmuutto tulee ennen pitkää elintärkeäksi, jos kohtaanto-ongelmaan ei löydetä maan sisältä ratkaisuja.

Ensi vuodelle Outokummussakin on positiivista virettä tiedossa – muuallakin kuin metalli- ja teknologiateollisuudessa. Kummunkadun peruskorjaus ja sen ohessa toteutettava Digiväylä-hanke saivat rahoitusta 15.12. maakuntahallitukselta. Päivää aikaisemmin FinnCobalt tuli julki koboltti-nikkeli-kuparimalmion kehityshankkeen ja sen johdosta tavoiteltavan kaivoksen avaamisen suunnitelmien kanssa 14.12. Outokummun Seudussa kuin myös Karjalaisessa. Uuden maanalaisen kaivoksen rakentuminen Outokummun teollisuuskylän kupeeseen vanhalle kaivosalueelle ei voisi olla parempi uutinen kaupungin työllisyyden ja elinvoiman kehittämisen näkökulmasta. Puhutaan noin 150 uudesta työpaikasta hankkeen toteutuessa suunnitellussa laajuudessaan.

Outokumpu Mining Camp -kokonaisuus on ainutlaatuinen mahdollisuus myös globaalisti asiaa tarkasteltuna: kaivoshistoriaa, kaivosalan koulutusta, kaivosalan tutkimuslaboratorioita, kaivosalan laite- ja prosessivalmistusta sekä kaivosmuseo todisteena siitä, miten kaupunki on alkanut elää kaivoksen ympärillä eikä tarina vieläkään ole päättynyt!

Mining Camp -kokonaisuus alkaa näyttää entistä konkreettisemmalta FinnCobaltin hankkeen myötä unohtamatta naapurikunnassa Polvijärvellä sijaitsevaa Kylylahden kaivosta sekä Ilomantsissa sijaitsevaa Pampalon kultakaivosta. Myös em. kaivoksilla olen ymmärtänyt tapahtuvan uusia kehittämishankkeita lähiaikoina, joten hieman voi (kaivos)maakunnallisestikin henkseleitä paukutella.

Alkuvuodesta 2018 – tarkemmin ottaen helmi-maaliskuun aikana – kannattaa seurailla myös Outokummun kaupungin youtube-videokanavaa sekä kuunnella mm. alueen paikallisradioita. Sieltäkin saattaa kuulua ja näkyä Outokumpuun liittyviä mukavia tarinoita!

Hyvää ja rauhallista joulun odotusta ja toiveikasta uutta vuotta 2018!

 

3, 10, 2017

Ajatuksia metallialan imagotyöstä

2022-08-17T12:26:34+03:003.10.2017|


Vuoden 2017 viidennen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


 

Olen miettinyt osin toimeen johtuvista syistä ja osin ihan globaalisti taustalla tapahtuvan teollisen työnjaon muutosten vuoksi, että millaisilla eväillä ja miten pienemmät teollisuuspaikkakunnat voivat tiukassa globaalissa kilpailussa pärjätä, olla houkuttelevia ja pysyä elinvoimaisena?

Nousukauden aikana huomio kiinnittyy erityisesti tarjolla olevaan työhön ja toisaalta osaavan työvoiman tarjontaan ja saatavuuteen tarjolla oleviin työpaikkoihin. En tässä kirjoituksessani mene sen syvemmälle kausaaliseen päättelyketjuun työn ja sen tekijöiden kohtaanto-ongelmien taustalla, vaan pysyttelen teollisuuden imagon ja sen kehittämisen äärellä, josta Outokummussa on paikallistasolla jo pidempi kokemus.

Outokummun alueella toimivissa teollisissa yrityksissä havahduttiin 2010-luvun vaihteessa siihen tosiasiaan, että ilman aktiivista imagotyötä peruskoulusta valmistuvat ikäluokat eivät hakeudu mm. teknologia- ja metalliteollisuuden ammatteihin valmistavaan ammatilliseen perustutkintokoulutukseen.

Kävipä niinkin 2008 alkaneen finanssikriisin jälkimainingeissa, että yhtenä keväänä Outokummussa järjestettävään metalliteollisuuden ammatillisen perustutkintoon valmistavaan koulutusohjelmaan haki vain muutamia ensisijaisia hakijoita, joka herätti alueen teollisuuden, paikalliset päättäjät, julkisomisteiset elinkeinoyhtiöt ja Outokummun kaupungin tekemään asialle nopeasti jotakin. Silloin aloitettiin ”Metallin imagotyö” Josekin paikallisen yritysneuvojan, Outokummun seudun teollisuuskylän, Outokummun kaupungin & sen peruskoulun yläasteen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän sekä Outokummun teollisuusyritysten edustajien kanssa.

Mitä metallin imagotyö pitää sisällään – on moni minulta kysellyt? Se on käytännönläheistä ja systemaattista vuotuista toimintaa, jota jäsentää jo useamman vuoden aikana hioutunut toimenpiteiden vuosikello – ja tietysti imagotyötä tekevien tahojen vahva sitoutuminen yhteiseen ponnistukseen eli metallin imagotyöhön. Vähäiseksi ei voi kuvata myöskään verkostossa olevaa kokemuksen tuomaa rutiinia, johon myös meidän vähän tuoreempien toimijoiden on ollut helppoa tulla mukaan.

Kokoonnumme joka kevät Josekin paikallisen yritysneuvojan kutsusta yhdessä Outokummun PKKY:n kampuksen kone-, metalli- ja energiatekniikan koulutusalavastaavan, Outokummun yläasteen oppilaanohjaajan & rehtorin sekä 2-4 paikallisen teollisuusyrityksen edustajan kanssa päivittämään tietojamme kevään yhteishaun tuloksista sekä suunnittelemaan työnjakoa ja ohjelmaa kevään yritysesittelykierroksille peruskoulun kasiluokkalaisille (jotka siis ovat seuraavana syksynä jo ysejä), vanhempaininfoja ysiluokkalaisille ja heidän vanhemmille loppusyksystä sekä alkutalven yrityskäyntejä yseille juuri ennen kevättalven yhteishakukierrosta.

Käytännössä jokainen paikallisen ”metallin imagoputken” läpikäynyt outokumpulainen peruskoulunuori on edellä mainittujen esittelykierrosten ja tutustumisten avulla käynyt noin kolmessa tai neljässä Outokummussa sijaitsevassa teknologiateollisuusyrityksessä, Outokummun teollisuuskylän yleisesittelyssä sekä tutustumassa paikan päällä PKKY:n kone-, metalli- ja energiatekniikan koulutusohjelmaan ja kampukseen.

Näin oman paikkakunnan työllistymismahdollisuudet ovat käsin kosketeltavissa ja samalla nuorille tulee realistinen kuva siitä, millaisia eri mahdollisuuksia ja yrityksiä omalta paikkakunnalta löytyy. Usealle nuorelle paikkakunnalla tehtävän teollisen työn mittakaava sekä täällä sijaitsevat laadukkaat työpaikat ja yritykset ovat olleet silmiä avaavia kokemuksia. Moni Outokummun teollisuusyrityksistä ei tee tuotteita kuluttajakauppaan tai muutoin valmista lopputuotteita, joten niiden toiminnasta kaikilla paikallisilla ei ole kunnollista tietoa.

Tuloksetkin ovat motivoineet jatkamaan – peruskoulun päättävän ikäluokan koko on Outokummussa nykyisellään noin 60 oppilasta, joista karkeasti noin puolet hakeutuu lukiokoulutukseen. Tästä jäljelle jäävästä noin 30 oppilaasta lähes puolet hakeutuu vuosittain paikalliseen kone- ja metallialan ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Heistä keskimäärin noin 90 % on poikia, joten työnsarkaa on oikeastaan enää sukupuolten välisen tasapainon kehittämisessä. Toki koen, että Outokummun lähellä olevista kunnista löytyisi vielä potentiaalisia nuoria opiskelemaan Outokummun kampukselle kone-, metalli- ja energiatekniikan ammatilliseen perustutkintokoulutukseen. Outokummussa on kokoisekseen kunnaksi hyvät palvelut tarjolla aikuistumisen kynnyksellä oleville nuorille.

Tästä herää myös tärkeä kysymys: Miksi nuoret naiset eivät koe teknologiateollisuutta ja sen työmahdollisuuksia houkuttelevaksi uravaihtoehdoksi, vaikka se työllistää Pohjois-Karjalassa lähes jokaisen tutkintoputkesta valmistuvan ammattilaisen? Yritysten kokemusten mukaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet nuoret naiset ovat olleet hyviä työntekijöitä, joten ehkä hakijoiden epätasapaino kuvastaa enemmän vanhoja mielikuvia ”miehisestä teollisuustyöstä”.

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja esitteli 2.10.2017 Kauppalehdessä ilmestyneessä debaatissaan yhdessä Aalto-yliopiston professori Lasse Mitrosen kanssa rakentamaansa kuluttajapalveluiden mainetta kuvaavaa indeksiä. Indeksin perusteella perinteisen teollisuuden arvostus on vahvaa miesten ja vanhempien ikäluokkien keskuudessa. Naiset ikään katsomatta taas arvostavat enemmän kuluttajapalveluita.

Haluan argumentoida Kurjenojan tapaan sen puolesta, että vahvat asenne-erot sukupuolten välillä eivät edistä yritysten ja työmarkkinoiden kehitystä – etenkään Outokummun kaltaisessa teollistuneessa keskittymässä. Parhaat ja alalle oikeasti parhaiten sopivat työntekijät voivat ohjautua ihan muualle, jos nuoret miehet kaihtavat palveluja ja naiset teollisuutta.

Kannustankin nuoria naisia hakeutumaan alalle, sillä se työllistää lähivuosinakin erityisesti Joensuun seudulla lähestulkoon kaikki, jotka ottavat koulutuksen tosissaan ja suorittavat sen opinto-ohjelman mukaisesti normaalissa aikataulussa. Kannattaa myös kysyä jo nyt teollisuudessa työskenteleviltä nuorilta naisilta, miten he ovat kokeneet oman työnsä ja työyhteisönsä. Hyvä tapa saada tällaista tietoa, jos et tunne perhe- tai tuttavapiiristä ketään ao. teollisuustyöntekijää, on mm. ammattijärjestöjen paikallisten edustajien kautta.

Eläköityminen ja yritysten kasvu sekä tuotantoteknologian jatkuva kehittyminen pitävät huolen siitä, että tarvetta alan osaajille on Joensuun työssäkäyntialueella lähivuosinakin paljon. Toki myös oman seutukunnan yritykset ovat halukkaita työllistämään paikalliset juuret omaavia nuoria. Tällaista voisi sanoa win-win -tilanteeksi.

24, 8, 2017

Opas tuotantokiinteistön rakentamiseen

2017-08-24T13:09:55+03:0024.8.2017|

Teollisuuskylän Internet-sivuston etusivulle on lisätty ilmaiseksi ladattavissa oleva rakentamisopas, jossa keskitytään perusaskeliin erityisesti teolliseen käyttöön tai vastaavaan tulevien rakennusten osalta. Löydät oppaan vihreästä bannerista etusivun keskivaiheilta.

Oppaan avulla sinusta ei tule mestarirakentajaa, mutta siinä on pyritty maanläheisesti kuvaamaan niitä asioita, joita kannattaa miettiä ennen rakentamiseen ryhtymistä.

6, 7, 2017

14, 6, 2017

Omistajanvaihdosilta

2022-08-17T12:26:35+03:0014.6.2017|

Outokummun teollisuuskylän auditoriossa järjestettiin 3.5.2017 omistajanvaihdosilta alueen yrityksille. Osanottajia tuli kiitettävästi paikalle kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja, joita pitivät: Matti Vuojärvi (Pohjois-Karjalan yrittäjät), Jan Von Bonsdorff (Suomen Yrityskaupat Oy), Ari Karhapää (OP-Outokumpu), Hannu Puhakka (Finnvera), Jouko Piirainen (Josek), Paavo Linna (Premetc Oy) sekä Tapani Hirvonen (Pohjois-Karjalan yrityskummit).

Tilaisuuden aineistot löytyvät teollisuuskylän nettisivujen Tietopankki –> materiaalit -valikon kautta. Oheisesta linkistä klikkaamalla pääset suoraan aineistoon.

Kummun koulun 8. luokkalaiset tutustuivat teollisuuskylään

2017-06-13T15:34:30+03:0013.6.2017|

Outokumpulaiset 8. luokkalaiset olivat 29.5.2017 tutustumassa David Health Solutions’n ja Outotec’n Outokummun teollisuuskylässä sijaitseviin tuotantolaitoksiin opastettujen kierrosten myötä paikan päällä. Samalla 8. luokkalaiset tutustuivat myös Teollisuuskylä Oy:n toimintaan sekä PKKY:n kone- ja metallialan koulutukseen, jota järjestetään Outokummun teollisuuskylässä aivan yritysten välittömässä läheisyydessä.

Vierailu oli osa Outokummussa jo pidemmän aikaa tehtyä metallin imagotyötä, jossa aktiivisina toimijoina ovat olleet paikalliset yritykset, Kummun koulu, Josek, Outokummun seudun teollisuuskylä ja PKKY:n kone- ja metallialan koulutus.

22, 5, 2017

Kokous monta kokemusta rikastetumpana

2022-08-17T12:26:35+03:0022.5.2017|


Vuoden 2017 neljännen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Matkakumpu Oy:n kehittämispäällikkö Ulla-Riitta Moilanen.


 

Wikipedia määrittelee kokouksen tilaisuudeksi, johon kaksi tai useampi henkilö kokoontuu päätöksentekoon tai keskusteluun asiakysymyksistä. Nykyisin kokous voi olla konkreettisen kokoontumisen lisäksi myös etäkokous, kuten telekokous, videokokous tai web-kokous.

Meillä kaikilla on kokemuksia kokouksista; hyviä ja huonoja kokemuksia. Ja onpa varmaan ennakkokäsityskin, millaisia kokoukset ovat.

Kokouksen kulkuun ja fiilinkiin vaikuttavat tietysti mukana olevat ihmiset, käsiteltävät asiat mutta ei sovi unohtaa kokousympäristön merkitystä. Asianmukainen, toimiva kokouspaikka luo hyvät edellytykset. Mutta entä jos ympäristö tarjoaisi muutakin kuin asianmukaisuutta ja toimivuutta.

Jospa joukossa olisi ripaus eksotiikkaa, jännitystä, seikkailua, vaikka kokoustauolla. Saisiko siitä lisää virtaa, innostusta ja uusia ajatuksia? Voisiko kokeilla?

Kokouksen ja pienen vapaa-aikaripauksen yhdistäminen voisivat jättää kokousvieraaseen ja osallistujaan unohtumattoman muiston.

Mitä meillä on tarjota

Kaikialla Suomessa monilla eri toimijoilla on tarjota hyviä kokoustiloja, ihan jokaisen lähelläkin. Mutta mitäpä jos ottaisi riskin ja veisi kokoksensa hieman kauemmas työpaikalta tai perinteisestä kokoustilasta? No, teettäähän se vähän enemmän töitä järjestelyjen suhteen, mutta voimmeko auttaa järjestelyissä?  Yhteydenotolla Matkakumpu Oy:n myyntiin saat koko paketin samasta osoitteesta, räätälöitynä.

Valittavanasi on perinteisiä ja erilaisia kokousympäristöjä, kevennystä ja kokemistakin löytyy.

Outokummun Seudun teollisuuskylän kokous- ja saunatilat edustavat hyvää, perinteistä kokous- ja koulutustilaa. Myös saunaosasto ja pieni kokoustila ruokalan yhteydessä ovat vuokrattavissa kokousvieraiden käyttöön:

https://outokummunteollisuuskyla.fi/sauna-ja-kokoustilojen-vuokraus/

Kaupungintalon kokoustilat kaupungin keskustassa ovat perinteikkäitä päätöstentekopaikkoja. Käyttöön voi varata valtuustosalin ja kahviotilan, joka on esteetön ja jonka yhteydessä on myös keittiö.

Tilavarauksia hoitaa kaupungin kanslia ja asiakaspalvelupiste.

Ja sitten sitä eksotiikkaa kokoustiloissa tarjoaa Vanha Kaivos, rakennushistoriallisesti arvokas, vanha kaivosmiljöö, aivan kaupungin keskustassa.

Kiisuteatteriin, entinen kiisukuivaamo, mahtuu 200 henkilöä. Tilassa on nouseva katsomo. Juhla- ja kokoustila Karbidi sijaitsee maan alla, oudon kummun sydämessä. Asiakaspaikkoja siellä on 60. Tilan erikoisuus on suuri avotulisija, jossa kokouskahvit voidaan keittää nuotiolla ja onnistuupa kätevästi makkaranpaistokin.

Ja kokouksen oheen on sovitettavissa muutakin tekemistä. Kokousvieraat voidaan viedä kierrokselle maan alle.

”Kiehtovaa kaivoshistoriaa” kierros avaa Outokummun kaivostoiminnan kansallista ja kansainvälistä merkitystä, tutustuttaa kaivosmiehen työpäivään ja tehtäviin.

Jos ulkoilu on vaihtoehto, kaivoksen aluetta kiertävä firsbeegolfrata on oiva mahdollisuus. Samalla tulee tutuksi koko kaivosalue. Ravintolapalvelut puolestaan järjestää ravintola Vanha Kaivos.

Monta vaihtoehtoa yksi osoite

Tervetuloa kokoustamaan Outokumpuun. Matkakumpu Oy voi kumppaninasi huolehtia järjestelyistä, kuinka voimme auttaa?

Ulla-Riitta Moilanen
Matkakumpu Oy

13, 4, 2017

Näkemyksiä lakiluonnoksesta alueiden kehittämiseksi ja kasvupalveluiden rahoittamiseksi

2017-04-10T15:29:37+03:0010.4.2017|

Outokummun teollisuuskylän kaltaisten toimijoiden (= kuntien omistama yhtiö) näkökulmasta on hyvä, että lakiluonnoksen §:ssä 4-6 mahdollistetaan tuen myöntäminen myös Outokummun seudun teollisuuskylän kaltaisille kuntien omistamille yhtiöille. Paikallisen elinvoiman edistämisen kannalta on kuitenkin valitettavaa, että EU-direktiivien johdosta Outokummun teollisuuskylä tulkitaan nykyisellään suuryritykseksi.

Historian saatossa on todettu hyväksi ja toimivaksi malliksi se, että Outokummun seudun teollisuuskylä on rakentanut ja rakennuttanut toimitiloja alueelle sijoittuville yrityksille. Yritykset ovat olleet tuotantoa varten rakennetuissa uusissa toimitiloissaan aluksi vuokralaisina, ja julkisen vipurahoituksen rajoitteiden poistuttua, ne ovat joko alkaneet lunastaa vähitellen tiloja omaan käyttöönsä tai jatkaneet vuokralaisina. Tällä toimintamallilla yritysten pääomat eivät ole sitoutuneet alussa toiminnan tarvitsemiin seiniin, vaan ne ovat voineet ensiksi investoida tuotantoteknologiaan ja T&K-toimintaan. On syytä korostaa, että Outokummun seudun teollisuuskylä ei suinkaan rakenna toimitiloja omaa toimintaa, vaan alueelle sijoittuvia yrityksiä varten.

Nykyisellään Outokummussa on mm. globaalia teknologiateollisuutta, elintarviketeollisuutta, modernien agrituotteiden valmistusta ja muita niitä tukevia aloja. Ilman kansallisia yritystuki-instrumentteja ja avustuksia, joista pieni osa on kanavoitu myös yritysten toimitilaratkaisuihin, Outokumpuun ei olisi syntynyt luultavasti ensimmäistäkään suuremman mittaluokan teollisuusinvestointia. Tällä hetkellä Outokummun teollisuuskylän asiakasyritykset työllistävät noin 800 teollisuustyöntekijää, joista iso osa on globaaleja vientiyrityksiä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on useita satoja miljoonia euroja.

Tästä syystä pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että kansallisella säädös- ja normiohjauksella ei yksioikoisen kategorisesti rajata kuntien toimitilayhtiöitä – etenkin alueilla joissa vapailla markkinoilla ei vastaavia toimitilayhtiöitä olisi, elinkeinotukien ulkopuolelle. Outokummun seudun teollisuuskylän toiminnassa kansallinen linjaus ”kuntien halliyhtiöiden” rajaamisesta avustusten ulkopuolelle on näkynyt uusien isomman mittaluokan toimitilahankkeiden pysähtymisenä vuoden 2012 jälkeen. Se näkyy toisaalta nykyisellään teollisuusylän alueella toimivien yritysten omien tuotannon laajentamishankkeiden vähyytenä. Uusien tuotantomenetelmien pilotointi ja käyttöönotto tarvitsevat suuressa osassa tapauksista myös uusia seiniä ympärilleen.

Kun moderni teollisuus siirtyy yhä enemmän koneiden ja automatisaation avulla tapahtuvaan tuotantoon, teollisen mittakaavan 3d-tulostukseen ja entistä suurempiin CNC-työstökeskuksiin (mm. aarporat) – tulee melko varmasti tarvetta uusille seinille lähivuosina, mikäli yritykset eivät samalla pysty vähentämään tuotantoa olemassa olevien seiniensä sisältä, jota ne monesti eivät voi eikä niiden kannata samanaikaisesti tehdä.

Suomen EU-taipaleen alkuvuosikymmenten kaltaisten toimintaympäristön kehittämistukien ansiosta Outokummussa on globaalia ja modernia teollisuutta, joka myös pärjää kustannus-, laatu- ja tuotantotehokkuudellaan globaalissa kilpailussa. Kilpailuedun säilyttäminen edellyttäisi myös kansallisella tasolla toimivia ratkaisuja teollisuusyritysten tuotannon kehittämishankkeita varten. Yksi keskeinen osa mittakaavojen suurentuessa on uuden tuotannon edellyttämien uusien seinien rakentaminen. Tästä syystä myös suuren aluepolitiikan ja teollisuuspolitiikan ajalta olisi järkevää ottaa näkemyksiä ja kokemuksia maakuntauudistukseen ja yrityspalveluihin liittyvien lakien valmisteluun. Sitä mikä ei ole rikki, ei ole yleensä järkevää korjata.

24, 3, 2017

Kevään 2017 näkymät teollisuustoimijan näkövinkkelistä

2022-08-17T12:26:35+03:0024.3.2017|


Vuoden 2017 kolmannen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Outotec Turulan toimitusjohtaja ja teollisuuskylän hallituksen jäsen Markus Mutanen.


Elämme taas aikaa jolloin kaikille meistä luvataan jotakin hyvää, se on varma merkki tulevista vaaleista. Mutta millaisessa taloustilanteessa olemme menossa kohti kuntavaaleja?

Kun asiaa katsotaan teknologiateollisuuden ”lasien läpi” maailmantalouden kasvu on jonkin verran nopeutunut ja sitä kautta myös tulevaisuuden näkymät ovat nyt aiempaa valoisammat. Taantumassa olleet maat, kuten Venäjä ja Brasilia ovat vähitellen pääsemässä talouskasvuun. Toisaalta on mahdoton arvioida missä määrin poliittisen epävarmuuden lisääntyminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttaa tulevaan talouskasvuun ja Suomeen. Suomen viennin arvo on siis vähitellen pääsemässä uudelleen kasvuun. Turun suurten laivatilausten, Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon sekä Äänekosken uuden sellutehtaan investointi kertoo omalta osaltaan tästä muutoksesta. Myös positiiviset uutiset omasta maakunnasta, esimerkiksi Mantsisen ja John Deeren osalta tukevat tätä.

Suomalaisten yritysten on saatava tuottavuus uuteen nousuun jotta niillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus menestyä globaalissa kilpailussa ja saada kasvua aikaan. Käytännössä kaikki Suomalaiset yritykset ovat jo tänään kansainvälisessä kilpailussa vaikka toimisivatkin vielä paikallisesti. Esimerkiksi niin, että toimitettavan komponentin referenssihinta tulee asiakasyrityksen tekemän sourcingin perusteella, missä on haettu hintatasoa myös Suomen ulkopuolelta, tai viimeistään silloin kun Suomesta tuotetun lopputuotteen markkinahinta määrittyy globaalin kilpailun perusteella johon tuotantokustannuksien on sopeuduttava.

Tuottavuuden saaminen uuteen nousuun edellyttää myös uudistuksia työehtosopimuksissa jotta esimerkiksi työajoista kyettäisiin yksityiskohtaisesti sopimaan paikallisilla ratkaisuilla niin, että yritysten kuormitustilanne ohjaa työntekemistä, ei kello tai kalenteri. Tässä osa-alueessa meillä Suomalaisilla on vielä paljon opittavaa, työehtosopimukset mahdollistaisivat jo nyt yrityksissä varsin paljon paikallista sopimista, mutta sitä ei osata tai uskalleta hyödyntää niin, että sillä rakennettaisiin aidosti tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tässä osa-alueessa tulee kääriä hihat ja ruveta töihin uusien, tehokkaampien toimintamallien löytämiseksi jotta nämä asiat eivät jää vain juhlapuheiksi sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen toimesta. Myös digitalisaatio, robotiikka ja muu automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia, unohtamatta järjestelmällistä tuotannon ja tuottavuuden kehitystä johon Lean tarjoaa hyvät työkalut. Näihin kaikkiin mahdollisuuksiin on tartuttava ennakkoluulottomasti, etumatka jonka Suomi on antanut kilpailijamailleen on saatava kurottua kiinni.

Eurostatin mukaan Suomen vienti on pysynyt seitsemän viimeistä vuotta lähes samalla tasolla kun esimerkiksi Ruotsissa sitä on pystytty kasvattamaan yli 5%, Saksassa 20% ja Virossa lähes 30%!

Outokummun seudun teollisuuskylä on omalta osaltaan tarjonnut Outokumpulaisille yrityksille hyvän perustan asettua Outokumpuun, kasvaa ja menestyä. Tarjolla on ollut tontteja, rakentamispalveluja sekä hankkeiden rahoitusta, johon aiemmin vielä voitiin saada investointituetkin, eli tarjoama kaikkeen siihen mikä ei ole yrityksien ydinliiketoimintaa. Tässäkin on tullut lainsäädännöllisiä muutoksia jotka estävät investointitukien saamisen teollisuuskylän hallinnoimiin hankkeisiin.

Mielestäni tämä avaa nyt Outokummun seudun teollisuuskylälle myös mahdollisuuden, miten erottua muista teollisuuskylistä niin, että yrityksille voidaan tarjota muita kilpailukykyisempiä kokonaisratkaisuja? Tässä uusilla tai vanhoilla teollisuuskylän hallituksessa istuvilla kunnallispoliitikoilla on nyt erinomainen paikka näyttää osaamista ja innovatiivisuutta.

Outokummun ja outokumpulaisten menestymisen osalta on tärkeää, että myös jatkossa Outokumpulainen teollisuus menestyy ja voi hyvin. Tässä voinee lainata erästä pankkimaailmasta tutuksi tullutta vertauskuvaa joka on hyvä pitää mielessä päätöksiä tehdessä –

 ”Teollisuuskylällä ei voi mennä paremmin kuin sen asiakasyrityksillä keskimäärin”.

Tallaisilla ajatuksilla kohti kevättä!

Go to Top