Ajankohtaista
Kysymys erityistalousalueista – olisiko se ratkaisu ihan ilman Itä-Suomi -komiteoita?
Vuoden 2024 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Pohdintaa vuoden aluksi Suomessa oli 1970-luvulta aina 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle melko hyvin toimivaa kehitysaluepolitiikkaa, jossa KERA/FINNVERA/TE- ja lopuksi ELY-keskukset myönsivät ns. "1 ja 2-tukialueille" hieman kohdennetummin kehitysrahoitusta. Teollisuuskylät ja yrityskylät 1 ja 2-tukialueilla olivat yksi ilmentymä tästä politiikasta. Niitä muodostettiin, koska niille oli yhteiskunnallista tilausta ja runsas yritystukiapparaatti käytettävissään. Tuolloin nähtiin keskittymisessä olevan etuja mm. infran ja yhteisten alihankinta- ja valmistusverkostojen kautta. Tukimuotoja olivat ainakin: Palkkatuki n. 1–3 vuotta alueelle sijoittuvan yrityksen työllistämille uusille työntekijöille Työllisyysperusteinen investointituki 20–40 % kuntien toimitilayhtiöille (poistettiin käytännössä v. 2014 yritystukilainsäädännön uudistamisen yhteydessä yli 5000 asukkaan kuntien yrityskyläyhtiöiltä) Finnveran pääomalainat ja takaukset Nykyisten ELY:en (entisten TE-yritysosastojen) erilaiset tukimomentit: kansainvälistyminen, Tekes t&k-rahoitus, innovaatiotuet, laitehankintojen investointituet, tuotekehitysrahoitus jne. Mahdollisuus tehdä ylimääräisiä poistoja Nykyisellään em. paketista ovat valikoimassa oikeastaan Finnveran pääomalainat ja takaukset sekä ELY:n innovaatio- ja tuotekehitysmuotoinen rahoitus + jonkin verran kansainvälistymisen tukea (ELY:n / Business Finlandin rahoitus). Kuntien yhtiöiden ”peltihallipolitiikkaa” on suorastaan halveksuttu vuodesta 2012 eteenpäin kannattamattomana ja ei ollenkaan hyvin nykyiseen maailmanmenoon soveltuvana. Olemme teollisuuskylissä tästä hieman toista mieltä. Kokemusta näistä organisaatioista on asiakkaillamme jopa yli 50 vuoden ajalta. Mutta asiaan... eli kysymykseen erityistalousalueista Monessa EU-maassa erilaisia erityistalousalueita on jo aiemmin muodostettu (verotusedut, ylimääräiset poisto-oikeudet yms. investointituet). Käytännöt vaihtelevat maittain, mutta ilmeisesti ne ovat EU-säädösten puolesta mahdollisia, koska Baltian maissa ja Puolassa ko. politiikkaa on noudatettu jo pidemmän aikaa. Olisi hyvä miettiä, mikä lisäarvo tästä voisi olla esim. yrityskylien tai teollisuuskylien kaltaisiin toimintaympäristöihin ja olisiko tämä järjestely hieman samantyyppinen kuin aikanaan olivat 1- ja 2-tukialueet? Valtio päättäisi ensin kriteeristöstä ja alueista, joilla tätä erityistalousaluesääntelyä voitaisiin noudattaa, mutta päätös niiden muodostamiseksi jäisi ja olisi alueilla tai maakunnissa. Nythän entisillä 1- ja 2-tukialueilla on yhä edelleen ihan hyvin toimivia teollisuuskyliä, vaikkakin niiden toiminnan rahoitus on kokenut rajuja muutoksia viimeisinä vuosikymmeninä. Teollisuuskylät sopisivat esimerkiksi jo suoraan tällaisten ”erityistalousalue” -tyyppisten [ LUE LISÄÄ » ]
Teolllisuuskylä kuuluu Menestyjä-yritysten joukkoon
Olemme saaneet Kauppalehden Menestyjät-sertifikaatin! Menestyjä-sertifikaatti on merkki luotettavasta kumppanista. Sertifikaatti perustuu kuuden osa-alueen analyysiin, joka sekä tunnistaa riskit että erottelee hyvät yritykset toisistaan. Tämä muodostaa kattavan kuvan yrityksen tilanteesta, ja sen avulla voidaan ennustaa myös yrityksen tulevaa taloudellista menestystä. Meillä on ollut kunnia kuulua Menestyjä-yritysten joukkoon parin vuoden ajan, ja haluamme myös tulevaisuudessa olla luotettava kumppani niin asiakkaillemme kuin yhteistyökumppaneillemme!
2020-luvun hyvinvointipolitiikkaa – osa 1
Vuoden 2023 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Pohdintaa vuoden aluksi Edellisen vuoden blogini (4.1.2022) lopussa kerroin, että luen seuraavaksi Osmo Soininvaaran teoksen 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, jos se herättäisi pohtimaan tulevia... Tästä on valitettavasti nyt venähtänyt pitkä siivu arkisen aherruksen estettyä lukuharrastuksia ja vielä tärkeämpää – vapaata ajattelua. Pelikirja ajattelun osalta meni täysin uusiksi Ukrainan sodan takia. Ajatukset ovat olleet pitkälti sodan aiheuttamissa kerrannaisvaikutuksissa niin inhimillisesti kuin myös ammatillisesti. Vuokrataloyhtiöllämme eli Kummun Kodeilla on tällä hetkellä satoja ukrainalaisia tilapäisen suojelun statuksella majoittuneena, joten sodan kerrannaisvaikutukset ovat näkyneet myös Outokummussa. Mutta asiaan... Aloitan tämänkertaisen langan kutomisen Ylen ”Itse asiassa kuultuna” sarjan haastattelusta, jossa Pentti Linkola piti nykyajan kehitystä onnettomana. Linkolan mukaan ihmisten elintaso tulisi palauttaa 1930-luvulle, jotta maailma kestäisi kaiken ihmismäärän ja kulutuksen, jota siihen kohdistuu ekologisessa mielessä. Linkolahan oli henkeen ja vereen luonnonsuojelija. Luin aikanaan myös Riitta Kylänpään Linkolasta kirjoittaman elämänkerran, jossa hänen tarinaansa ja ajatteluaan avattiin hieman seikkaperäisemmin. Tässä asiassa ja ajattelussa piilee hyvinvointipolitiikan osalta vähintään yksi mielenkiintoisen mietinnän paikka. Voisiko 1930-luvun elintasolla mitenkään elää onnellisesti ja hyvinvoivasti nyky-Suomessa? Osmo Soininvaara kysyy teoksessaan hieman loivemmin: voisiko 1960-luvun elintasolla elää 2020-luvun Suomessa ja toteaa samassa yhteydessä, että ainakin sillä erottuisi muista. Ilman nettiyhteyttä ja älypuhelinta on nykyaikana jo hieman vaikeata. Vuonna 1960 harvalla oli edes autoja. Saatikka Linkolan esittämällä 1930-luvulla. Kaupat olivat aiemmin lähellä ja bussilla pääsi huokeaan hintaan melkein kaikkialle, jos ei muuten, niin postinjakelubussin kyydissä. Nykyisin Itä-Suomessa on tosi vaikeata tulla toimeen kantakaupunkien keskustojen ulkopuolella ilman autoa, postibussitkaan eivät kuljeta ihmisiä – eipä koko instituutiota ”Postin oranssit bussit” enää ole. Auton puute eristää haja-asutusalueen ihmisiä monista palveluista. Pointtina Osmolla on, että yleisen elintason noustessa tulotaso, joka aiemmin riitti normaaliin elämään, ei enää riitä, vaan syrjäyttää ulkopuoliseksi. On niin sanotusti: ”juostava kovempaa, että pysyy paikallaan”. Toisaalta itsetunnoltaan vahva ihminen voi nykyisinkin tulla toimeen pienillä tuloilla, kunhan ei vertaa itseään muihin. [ LUE LISÄÄ » ]
Seudullisista yritysneuvontapalveluista
Vuoden 2022 toisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa (yhä edelleen...) Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Seudulliset yritysneuvontapalvelut - uhka vai mahdollisuus? Halusin nostaa framille vuoden toisessa blogikirjoitelmassani (pidän ainakin kuukauden taukoa edellisestä teemasta, että ehdin tilinpäätöstouhujeni ohessa lukea Osmon kirjan loppuun) Itä-Suomen kaupunkien eroja siinä, miten ne järjestävät kaupungin yritysneuvontapalvelut. Onpa kirjoitelmassa myös kokemuksiani OECD:n Mining Regions & Cities -tutkimuksen vertaisarvioitsijan roolista Pohjois-Ruotsin case studysta vuoden 2019 loppupuolelta. Ennen kirjoitelmaan ryhtymistä tein nopean vertailun benchmarkkaamalla nettisivuja Business Kuopion, Business Jyväskylän ja Business Joensuun osalta – jätin Lappeenrannan tässä yhteydessä tarkemmin tutkimatta, mutta sielläkin elinkeinojen kehittäminen on mielestäni osana kaupunkiorganisaatiota – viitseliäimmät voivat käydä laskemassa sieltäkin henkilötyövuodet. Laskin tältä pohjalta ko. orgaanien asian parissa toimivan henkilöstön lukumääriä (yhteyshenkilöt/henkilöstölistaus – se kaikilta löytyi suht. vaivattomasti). Tässä vertailussa yhtiöiden tilinpäätöstietojen kautta lukemia ei voi vertailla, sillä ainoastaan Business Joensuu hoitaa toimea osakeyhtiömuotisesti – muilla palvelut on integroitu osaksi kaupunkiorganisaatiota. Lukemat olivat nopealla laskennalla seuraavat: Business Kuopio 12,5 htv (+ Kuopion Uusyrityskeskus 6 htv), Business Jyväskylä 24 htv ja Business Joensuu 51 htv (lisäsin jo uuden toimitusjohtajan, muuten lukema olisi ollut 50 htv nettisivujen perusteella). Resurssien osalta tiedän, että kaikissa em. orgaaneissa osa henkilöstöresurssien palkkakustannuksista kustannetaan hankerahoituksen ja hanketoiminnan kautta – Business Joensuussa ehkä noin puolet em. htv-lukemasta, Kuopiossakin noin vajaa kourallinen (Invest & Expand -hanke + Uusyrityskeskuksen hanke) ja Jyväskylän nettisivuillakin eri hankkeita näkyi nimekkeiden perässä useammalla henkilöllä. Silti tämän pohjalta lienee perusteltua sanoa, että resurssit ovat hyvin vaihtelevat jo näiden kolmen kesken. Laajemmin seutumuotoisena toimijana Business Joensuu näyttäisi parhaiten resursoidulta – mutta täytyy muistaa myös kaupunkien tahi seutujen eri väestöpohjat vertailussa ja se kuinka monelle kunnalle keskuskaupungin lisäksi palveluita ko. kaupungissa järjestetään. Palaan myöhemmin seutumuotoisen toiminnan etuihin – tämä hyvin subjektiivisena mielipiteenäni! Oma näkemykseni pohjautuu työkokemukseeni neljän eri Itä-Suomen maakunnan alueelta eri rooleissa ja myös eri toimijoilla (kunta, maakunta, koulutuskuntayhtymä, kehittämisyhtiö) sekä Pohjois-Ruotsin benchmarkkaus-reissulla nähtyyn ja kuultuun. [ LUE LISÄÄ » ]
2020-luvun yhteiskuntapolitiikka
Vuoden 2022 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Pohdintaa vuoden aluksi Yksi joulunpyhien jälkeisistä mielenkiintoisista sattuman oikuista tapahtui tapaninpäivän jälkeisenä maanantaina, kun sohvalla ”joulukirjaa” lukiessani taustalta huomiotani alkoi varastaa Ylellä pyörinyt Jari Tervon kertojanäänellä edennyt dokumenttisarja Urho Kaleva Kekkosesta. Sen perään tuli bonuksena vielä dokumenttisarja kylmän sodan aikaisesta Suomesta ja suomettumisen perioodista, jota samainen Jari Tervo kuljetti oivallisesti eteenpäin kertojanäänenä. Kuin sattuman oikusta olin juuri samaan aikaan lukemassa Alpo Juntusen kirjoittamaa teosta Paasikivestä, joka avaa hyvin JK. Paasikiven geopoliittista ja muutakin ajattelua sekä perintöä Suomen ”reaalipolitiikalle”. Tästä päästään itse jutun juureen eli Suomen varsin lyhyeen historiaan markkinataloutena, jos Suomea voi vielä nykyolosuhteissakaan toimivaksi markkinataloudeksi kutsua. Hyvinvointivaltiosta meillä on jo hieman pidemmät perinteet – ainakin puheissa ja tutkimuksissa. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä hyvinvointivaltiolla on varsin laaja yleinen hyväksyntä, mutta sen ”olemassaolo” ja ”kantokyky” ovat monen mielestä nykytilanteessa uhattuina. Julkista ilmatilaa hallitsevat puheet liian isosta velkasuhteesta (= kansantalouden velkaantuminen suhteessa bruttokansatuotteeseen), liian vähästä työikäisestä työvoimasta, liian suuresta työttömyydestä jne. Kaikki edellä mainitut ovat erittäin hankalia ongelmia ratkaistavaksi lyhyellä aikajänteellä. Ne tarvitsevat pidempiaikaista ja hyvin johdonmukaista politiikkaa – uuden ajan reaalipolitiikkaa, joka ulottuu pidemmälle kuin yksittäisten eduskunta ja kunnanhallitusten toimikausi kestää. Voisinkohan kutsua tätä ”post hyvinvointivaltion” aikaiseksi politiikaksi – kyllä voin, koska vastaan tästä tekstintuotannosta. Eri hyvinvointi-indikaattorien tulevaa kehitystä kannattaa tarkasti seurata koronapandemian aikaisessa ja etenkin sen jälkeisessä Suomessa. Nyt on keskitytty itse taudin ennaltaehkäisyyn, mutta miten tehdään sen sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten jälkihoitoa? Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että hyvinvointi ei ole lähivuosina mediaanilla tarkastellen ainakaan lisääntymässä, vaan on alkamassa uusi lievän ja hyvin tasaisen eriarvoistumisen aikakausi myös Suomessa – kunhan maailmantalous taas rykäisee itsensä kunnolla kasvuun: henkisen pääoman merkitys yhä enenevissä määrin kasvaa (hyvä koulutus ja oikealla tavalla hyvät kognitiiviset kyvyt kts. esim. Michael Young 1967; Meritokratian nousu), suurimmat palkat nousevat vauhdilla ylöspäin (avainhenkilöiden ja osaajien merkitys kasvaa) vs. työntekijöiden palkat, laatu [ LUE LISÄÄ » ]
Outokumpu valittiin maakunnan yrittäjyyskunnaksi 2021
Outokumpu on valittu Pohjois-Karjalan vuoden 2021 yrittäjyyskunnaksi. Palkinnolla Pohjois-Karjalan Yrittäjät haluaa huomioida vuoden 2021 aikana elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikassaan hyvin ansioituneen kunnan. Palkinnon perusteissa kiinnitetään huomiota kunnan elinkeinotoimen resursseihin, tehtyihin konkreettisiin yrittäjyys- ja elinkeinotyön toimenpiteisiin ja tapahtumiin sekä kunnan yhteistyöhön yrittäjäjärjestön ja muiden toimijoiden kanssa. Lue lisää oheisesta Pohjois-Karjalan yrittäjien tiedotteesta.
Osaamista kuntayhtiöiden hallituksiin
Vuoden 2021 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Hallitus on "kyvykkäistä ihmisistä koostuva kyvytön ryhmä" Pitkän hiljaiselon jälkeen sain mieleni syövereistä syötteen siitä, että yksi ajankohtainen blogikirjoitelman aihe on itselläni vielä arkistohyllyssä käsittelemättömänä. Tämä on näin kuntavaalien siirryttyä niinkin poleeminen aihe kuin ”kuntayhtiöiden hallitusten kokoonpano” ja se koko prosessi siitä, miten em. hallitusnimitykset vahvistetaan kuntapoliittisessa myllyssä vaalihuuman konkretisoiduttua puolueiden paikallisjärjestöjen edustajien konkreettisiksi äänimääriksi. Harras toiveeni on, että yllä otsikoinnissa mainittu jossain kuulemani puuskahdus ei pitäisi paikkaansa kovinkaan monessa kuntayhtiössä lähitulevaisuudessa. Kunnallisessa demokratiassa on suhteellisen vaalitavan myötä melko selkeätä se, mitä paikkoja kukin puolue saa lukumääräisesti ja toisaalta myös se, miten vaikuttavia paikkoja kunkin puolueen on mahdollista itselleen neuvotella kunnan eri lautakunnista. Toki näissäkin paikoissa eri pienpuolueilla on mahdollisuus muodostaa yhteisiä liittoumia ja saada muodostamalleen liittoumalle vahvempi neuvotteluasema valittaessa jäseniä ja puheenjohtajuuksia lautakuntiin. Neuvottelutaktiikalla on siis jonkun verran roolia, mutta esimerkiksi kunnissa, joissa yhdellä puolueella on yli puolet ”määräysvallasta” – tälläkin taktiikalla pääsee vain tiettyyn pisteeseen saakka. Kuntayhtiöpuolella asia ei ole kuitenkaan aivan yhtä selkeä… Veronmaksajien rahojen vastuullisen käytön kannalta pidän yhtä tärkeänä prosessia kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusjäsenten valinnasta ja etenkin em. prosessin lopputulemaa. Liian monesti käy nimittäin niin, että nelos-, vitos- ja kuutosketjulle jne. etsitään ”hyviä paikkoja” kuntayhtiöiden hallituksista miettimättä sen tarkemmin heidän osaamistansa, lakisääteistä hallitusjäsenen vastuuta ja omistaja-arvon ylläpitämistä kyseisissä yhtiöissä. Tämä ajaa monet kuntayhtiöt asetelmaan, joka on tuttu eteläeurooppalaisia mafiapiirejä kuvailevista tarinoista: toimitusjohtajasta tulee monesti kuntayhtiöissä ”capo di tutti” – ja se ei ole yhtiön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta välttämättä kovinkaan hyvä asia. Jonkun olisi hyvä haastaa ja sparrata osaavasti, kehittävästi ja yhteistä etua kehittävästi myös yhtiön ”capoa”. Uusi kuntalaki vahvistettiin maaliskuussa 2015 ja sen myötä kuntalainsäädäntö tunnustaa ja käsitteellistää entistä paremmin kunnan konsernina. Kuntakonserni koostuu niin julkis- kuin yksityisoikeudellisesti säädeltyjen ja organisoitujen toimintamuotojen verkostosta. Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan yli 2000 kunnallisesti omistettua osakeyhtiötä, jotka pyörittävät yli 10 miljardin euron [ LUE LISÄÄ » ]
Koronaneuvontaa ja avustuksia yrityksille
Tuore päivitys (9.4.2020) yksinyrittäjien korona-avustuksen hakemisesta: Hakemuksia kertakorvauksena yksinyrittäjille maksettavasta 2000 € avustuksesta Heinäveden, Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Liperin, Nurmeksen, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien alueelta aletaan ottamaan vastaan tiistaina 14.4.2020 kello 12:00 alkaen. Lue lisää ja hae - pääset tarkempiin tietoihin oheisesta linkistä klikkaamalla. Suomen Yrittäjien sivuilta löydät tärkeät kysymykset ja vastaukset tukien hakemista varten. ---------------------------- Etusivulle on lisätty bannerilogo yrityksille alueilla koronaneuvontaa antavista tahoista. Klikkaa banneria tai tätä linkkiä ja katso tarkemmat tiedot. Outokummun osalta neuvontapalvelua tarjoaa Business Joensuun info ja paikallinen yritysasiantuntija Juha Saastamoinen. Molemmista numeroista tavoitat jonkun, joka pystyy auttamaan pohdinnoissa eteenpäin. TEM julkaisi 26.3. valtion tukirahoituksen uusia linjauksia pienille 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille. Tukea kanavoitiin aiemman 300 miljoonan lisäksi 700 miljoonaa euroa, jotta mahdollisimman moni pienyrittäjä pystyy jatkamaan toimintaansa kannattavasti kriisin aikana. Katso lisää klikkaamalla tästä linkistä.
Maakunnan päättäjät teollisuuskylähanketta edistämässä
Keväällä 2019 julkaistiin Kimmo Timosen toimittama "Murroksesta mahdollisuuksia - Tarinoita teollisuuskylästä, Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy 1979-2019" -teos. Teoksen toimittajan suostumuksella julkaisemme Teollisuuskylän blogisarjassa kolmen jutun kokoelman, joissa hahmottuvat henkilökuvat Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy:n syntymiseen vaikuttaneista miehistä teollisuuskylän taustalla. Nettisivuiltamme otsakkeen: "Tietopankki -> Materiaalit" -kohdalta löydät tarkempia saatavuustietoja teoksesta. Sarjan kolmas osa käsittelee maakunnan miesten Matti Puhakan ja Esa Timosen toimia Teollisuuskylän syntyvaiheessa. Matti Puhakka oli monessa mukana teollisuuskyläasiassa Enso Gutzeitin Uimaharjun tehtailla työuransa aloittanut ministeri Matti Puhakka oli monessakin yhteydessä mukana Outokummun teollisuuskylän alkuvaiheissa. Maakuntatasolla tuntumaa asiaan tuli Pohjois-Karjalan läänin teollisuustoimikunnan kautta. 1970-luvun alkupuoliskolla Puhakka toimi Uimaharjun tehtaiden pääluottamusmiehenä. Läänin muukin teollisuus ja teollistamiseen liittyvät hankkeet tulivat tutuiksi toimikunnan myötä. Toiminta-aluehan laajeni sitten valtakunnalliseksi Puhakan tultua valituksi kansanedustajaksi vuonna 1975. Noina aikoina oli vireillä uusien teollisuuskylien perustaminen eri puolille valtakuntaa. Pohjois-Karjalaankin oli luvassa toinen teollisuuskylä; Lieksassahan sellainen jo toimi. - Teollisuustoimikunnassa pohdittiin tuon toisen teollisuuskylän sijaintipaikkaa. Lieksan kylä toimi läänin pohjoisosassa ja etelässä, Kiteellä oli vilkasta teollista toimintaa. Katseet kohdistuivat läänin keskiosiin, jossa oli useitakin mahdollisia teollisuuskyläpaikkakuntia, Outokumpu yhtenä niistä, Matti Puhakka muistelee. Kompromissilla päästiin eteenpäin Pohjois-Karjalan läänin teollisuustoimikunta päätyi esittämään Outokummun ja Polvijärven yhteistä teollisuuskylää. Nämä kunnat olivat Puhakan mukaan vahvimmin esillä toimikunnassa ja muuallakin käydyissä keskusteluissa. Toimikunnan päätös syntyi pitkien keskustelujen ja laajojen selvittelyjen jälkeen. Outokummustakin annettiin toimikunnalle paljon asiaan liittyvää taustatietoa. - Yksi tärkeimmistä päätökseen vaikuttaneista tekijöistä oli Outokummun silloinen tilanne. Malmivarat kaivoksessa olivat ehtymässä, ja tulevina vuosina oli odotettavissa tämän vuoksi työllisyystilanteen huomattavaa heikkenemistä. Outokummun ja sitä ympäröivän alueen katsottiin tarvitsevan tukea ja korvaavia työpaikkoja selviytyäkseen, Puhakka kertoo. Läänin teollisuustoimikunnan syyskuussa 1978 tekemällä päätöksellä oli painoarvoa. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama teollisuuskylätoimikunta päätyi samansisältöiseen esitykseen vuoden 1979 alkukuukausina. Valtioneuvoston päätöksellä 9.3.1979 Outokummun seutukunta saikin sitten kahden kunnan yhteisen teollisuuskylän. Hallintoneuvostossa ja autokuskina Matti Puhakan rooli asiassa oli laajempikin. Hän nimittäin tuli nimetyksi Outokumpu Oy:n hallintoneuvostoon vuonna [ LUE LISÄÄ » ]
Outokummulla oli erityisasema – sitä tuettiin
Keväällä 2019 julkaistiin Kimmo Timosen toimittama "Murroksesta mahdollisuuksia - Tarinoita teollisuuskylästä, Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy 1979-2019" -teos. Teoksen toimittajan suostumuksella julkaisemme Teollisuuskylän blogisarjassa kolmen jutun kokoelman, joissa hahmottuvat henkilökuvat Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy:n syntymiseen vaikuttaneista miehistä teollisuuskylän taustalla. Nettisivuiltamme otsakkeen: "Tietopankki -> Materiaalit" -kohdalta löydät tarkempia saatavuustietoja teoksesta. Sarjan toinen osa käsittelee paikkakunnan oman kasvatin vuorineuvos Pertti Voutilaisen muistelmia Teollisuuskylän syntyajoista. Vuorineuvos Pertti Voutilainen: "Outokummulla oli erityisasema - sitä tuettiin" Vuorineuvos Pertti Voutilainen oli Outokumpu Oy:ssä päätöksenteon ytimessä 1970-luvun loppupuoliskolla. Tuolloin hän toimi kaivos- ja kehitystoimen johtajana. Vuonna 1978 hänet nimettiin myös johtokunnan jäseneksi. Kaivosyhtiön johdossa havaittiin pitkän tähtäimen numeeristen suunnitelmien teon yhteydessä, että Outokummun malmivarat riittävät noin 15 vuodeksi. Tätä tietoa välitettiin sitten Outokumpuun kaupungin väelle kaivoksen johdon välityksellä. Voutilainen muistaa hyvin, ettei kaupungin johto ensi alkuun oikein uskonut tätä tiedotusta. Malmivarannon uskottiin riittävän ainakin 25 vuodeksi. - Kauko Kaasila lähetti sitten minut kaupungin johdon puheille sellaisilla lähetyssanoilla, että kai he sinua uskovat, kun olet paikkakunnan kasvatti. Ja uskoivathan he lopulta, että kaivoksella on elinaikaa enää 15 vuotta. Esimerkkiä haettiin Lieksasta Muutamalla muullakin Outokumpu Oy:n kaivoksella oli noina aikoina sama tilanne, malmivarat olivat ehtymässä. Kaivosyhtiöllä ei kuitenkaan ollut mahdollisuuksia auttaa kaikkia kaivospaikkakuntia, ei riittänyt rahaa eikä ideoita. Johtokunnan keskuudessa oli yksimielisyys siitä, että Outokumpu oli erityisasemassa. Olihan kyseessä paikkakunta, josta yhtiön toiminta oli lähtenyt liikkeelle. Teollisuuskyläidea tuli esille hyvin varhaisessa vaiheessa. Pertti Voutilainenkin kävi yhdessä kaupungin johdon ja maaherra Esa Timosen kanssa tutustumassa Lieksan teollisuuskylään. - Lieksassa todettiin, että teollisuuskylän konsepti toimii parhaiten, jos mukana on ainakin yksi iso toimija. Silloin pienemmätkin firmat saavat rohkeutta tulla mukaan. Lieksalaisilla tuo iso firma oli Nokia, rengastehdas. Sitä esimerkkiä noudattaen Outokumpu-yhtiön johdossa päätettiin ryhtyä ”pesämunaksi” Outokummun teollisuuskylään. Syntyi päätös laitevalmistusyksikon perustamisesta. Matti Tanskanen vetämään konepajaa Pertti Voutilainen kertoo alkuajatuksena olleen, että uuteen konepajaan siirretään työväkeä etupäässä Keretin korjaamosta. Tuohon joukkoon kuului [ LUE LISÄÄ » ]
Olihan se turhan kova koulu – mutta hyvät muistot jäivät
Keväällä 2019 julkaistiin Kimmo Timosen toimittama "Murroksesta mahdollisuuksia - Tarinoita teollisuuskylästä, Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy 1979-2019" -teos. Teoksen toimittajan suostumuksella julkaisemme Teollisuuskylän blogisarjassa kolmen jutun kokoelman, joissa hahmottuvat henkilökuvat Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy:n syntymiseen vaikuttaneista miehistä teollisuuskylän taustalla. Nettisivuiltamme otsakkeen: "Tietopankki -> Materiaalit" -kohdalta löydät tarkempia saatavuustietoja teoksesta. Sarjan ensimmäinen osa käsittelee silloisen kauppalanjohtajan Esko Hannisen muistelmia Teollisuuskylän syntyajoista. Esko Hanninen: "Olihan se turhan kova koulu – mutta hyvät muistot jäivät" Varatuomari Esko Hanninen tuli Outokummun kauppalanjohtajaksi Hyvinkäältä vuonna 1976. Totuus valkeni hänelle jo muutaman kuukauden kuluttua. Nimittäin se, että Outokummun kaivosten malmivarat ovat loppumassa, eikä kaivostoiminnan alasajoon ole enää kovinkaan pitkä aika. Kaupungin tilanne tulisi olemaan lähivuosina surkea. Pihkon Esko ja muu kaivoksen väkihän sitä viestiä toi. Ja täytyy sanoa, että kyllähän silloinen tilanne aiheutti aluksi melkoista apatiaa, Esko Hanninen muistelee neljänkymmenen vuoden takaisia asioita. Kaupungissa ryhdyttiin kuitenkin tositoimiin tilanteen korjaamiseksi, ja pikku hiljaa rupesi tuloksiakin syntymään. Saatiin teollisuuskylä ja sen myötä korvaavia työpaikkoja. Pahimmalta katastrofilta vältyttiin ja kaupungin tulevaisuus saatiin turvattua. Hannisen lähdettyä kaupunginjohtajan virasta Riihimäen kaupunginjohtajaksi vuonna 1983 oli teollisuuskylä vahvassa nousussa. Uusia halleja rakennettiin ja yritystoiminta oli vilkastumassa. Tilanne saatiin silloin hallintaan, vaikka kyllähän se paljon työtä teetti. Olihan se aikamoisen kova koulu, mutta hyviä muistoja noista Outokummun ajoista jäi, Hanninen toteaa. Työtä monella rintamalla Suomessa oli 1970-luvulla varsin vahva kehitysaluelainsäädäntö. Outokumpulaisten pyrkimyksenä oli hyödyntää kehitysalue-etuisuudet mahdollisimman tarkkaan. Outokumpu Oy:n merkitys tilanteen hoidossa arvioitiin suureksi. Niinpä yhtiön miehiin pidettiin aktiivisesti yhteyttä. Kaivoksenjohtaja Esko Pihko oli Hannisen mukaan hyvä yhteistyökumppani. Pääjohtaja Kauko Kaasilan luona käytiin ahkerasti, ja hänkin vieraili Outokummussa useita kertoja. Kauko Kaasila oli innokas hirvimies. Tätä harrastustaan hän pääsi toteuttamaan esimerkiksi Erä-Okun maisemissa useammankin kerran. Kolmas suunta, johon asetettiin toiveita, oli kauppa- ja teollisuusministeriön asettama kaivospaikkakuntien tulevaisuutta pohtinut toimikunta. Tämän toimikunnan synnyttämiseksi outokumpulaiset olivat useammankin kerran yhteydessä kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantalaan. Kaivospaikkakuntien [ LUE LISÄÄ » ]
Elovoimaa Outokummun seudulle
Vuoden 2019 toisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Elovoimaa markkinoinnilla Outokummun Vanhalla Kaivoksella perjantaina 30.8. järjestetty järjestyksessään toinen kuntien elinvoimaan keskittyvä ”elovoimaa” -kutsuseminaari keskittyi tällä kertaa markkinointiin. Seminaarin järjestivät yhteistyössä Outokummun ja Polvijärven paikalliset yrittäjäyhdistykset, Business Joensuu sekä Outokummun kaupunki & Polvijärven kunta. Seudullista yhteistyötä on mielestäni järkevää tehdä asioissa, joiden teemat eivät niin kuntarajoista välitä. Tilaisuuden puhujina toimivat markkinoinnin eri osa-alueita edustavat yrittelijät Arttu Käyhkö, Aki Ryynänen ja Timo Kumpulainen, jotka mielestäni puhuivat asiaa. Esiintyjien sanoman voisi kiteyttää siten, että hyvä markkinointi ei tarvitse aina isoa tukkua seteleitä vaan nokkelan perusajatuksen, hieman aikaa, vaivaa ja rahaa sekä laadukkaan toteutuksen. Puuhastelu voi puolestaan kääntyä helposti itseään ja yrityksen mainekuvaa vastaan. Paikallislehti Outokummun Seutu otsikoi 29.8.2019 pääkirjoituksensa tapahtumasta otsikolla: ”Ennakointia vielä kun hätä ei ole suurin”. Kauppalehti optiossa hieman samaa aihetta omistusasumisen näkövinkkelistä sivuava (29.8.2019) ajatushautomo -kolumni oli raflaavasti otsikoitu: ”Onko nykylapsilla koskaan varaa omistusasuntoon?”. Yhtenä keskeisenä lähestymiskulmana Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotheruksen haastattelutyyppisessä kommentaarissa oli asuntomarkkinoiden jakautuminen ja asuntojen hinnan karkaaminen pääkaupunkiseudulla nuorten ulottumattomiin. Helsinki on Suomessakin poikkeustapaus, jossa huoli hinnan karkaamisesta ei ole liioiteltu kuten ei muissakaan Euroopan pääkaupungeissa. Jo Itämeren länsirannalla Tukholmassa nuoret asuvat vanhempiensa nurkissa entistä pidempään, eivät niinkään omasta halustaan vaan siksi, että asumisen kustannukset alkavat karata käsistä. Helsingissä monista tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä huolimatta asuntojen kysyntä kasvaa vielä pitkään nopeammin kuin tarjonta. Muut maakuntien keskuskaupungit eivät kärsi saman kokoluokan ongelmasta. Esimerkiksi itäisemmässä Suomessa tilanne alkaa kohta olla päinvastainen akselilla Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna, Lappeenranta, Kouvola. Näistä ainoastaan Kuopioon on ennustettu lievää kysynnän kasvua vuoteen 2040 (mm. MDI) ulottuvissa väestöennusteissa ja asuntosijoittajien tuottoennusteissa (Kauppalehti). Brotheruksen kommentti Option (13/2019) ajatushautomo -kommentaarissa on osuva: ”Megatrendejä vastaan taisteluun on aika turha tuhrata energiaa. Kannattaa pitää omasta taloudesta huolta, koska vaatii entistä enemmän suunnitelmallisuutta ja ennakkosäästöjä, jos haluaa lähteä omistusasumispolulle kasvukeskuksissa. Pienten, yhteen teollisuudenalaan nojaavien paikkakuntien asuntomarkkinoiden riskit tunnistetaan nykyään hyvin: [ LUE LISÄÄ » ]
Toimiston kesäkiinniolo 2019
Teollisuuskylän toimisto on kesälomakaudella kiinni: viikolla 27: 1.-2.7. ja 4.-5.7. viikon 28 ja 29 kokonaisuudessaan (8.-12.7.) Kiireellisissä vuokratilojen käyttöön ja huoltotarpeisiin liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä kiinteistöhuollon päivystysnumeroon 050 544 5895. Kokoustilat eivät ole käytössä eivätkä varattavissa sähköisen varausjärjestelmän kautta 1.-19.7. ajanjaksolla. Isoa kokoustilaa (auditoriota) voi tiedustella ko. ajanjaksolle tekstiviestillä numerosta: 045 867 2481.
Ajatuksia polarisoituvan aluekehityksen Suomesta
Vuoden 2019 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Polarisoituminen nopeutuu Suomessa on viimeisten vuosien aikana hämmästelty nopeutta, jolla väestönmuutokset ovat tapahtuneet, jopa tilastokeskuksen trendiennusteita nopeammin. Suomen ehkä tunnetuin muuttoliiketutkija Timo Aro julkaisee lähes jatkuvalla syötöllä väestönmuutoksia ja aluekehitystä varsin hyvin ja ymmärrettävästi havainnollistavia karttoja ja graafeja. Tartun yhteen em. kartoista, jonka spottasin oheisesta Eero Holstilan MDI:n nettisivujen blogista 17.4.2019. Se havainnollistaa hyvin sitä kehitystä, jossa nuoret miehet dominoivat pienillä paikkakunnilla ja naiset puolestaan suosivat suuria kaupunkeja. Helsinki on aivan ylivoimainen naisten kaupunki – nuorten aikuisten ikäluokassa (20-29-vuotiaat) pääkaupungissa on 115 naista sataa miestä kohti. Itä-Suomen maakuntakeskuksissa Kuopiossa ja Joensuussa sukupuolten välinen balanssi on vielä aika hyvä, mutta ei välttämättä mene kauan, kun tämä ns. valikoiva muuttoliike saavuttaa muutkin yliopistokaupungit. Valikoivalla muuttoliikkeellä on se huono puoli, että nyt kun syntyvyys on romahtanut koko maassa, ja pienemmillä paikkakunnilla ei ole nuoria naisia, ei niissä myöskään synny lapsia. Esimerkiksi Outokummussa on vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana syntynyt vain yksi lapsi kuukaudessa (korjaus/edit: 10.5.19), kun vielä joitakin vuosia sitten ikäluokat olivat yli 70 lapsen suuruisia – tasaisen kaavan mukaan siis syntyi noin kuusi lasta kuukaudessa. Tällä vauhdilla vuonna 2019 syntynee reilusti alle puolet em. ikäluokkien koosta. Tehtänee kaikkien aikojen Outokummun ennätys – syntymättömyydessä. Mitä asialle on tehtävissä? Ensiksi: Outokumpu ei suinkaan ole yksin ongelman edessä. Koko Suomesta löytyy samankaltaisia kuntia kymmenittäin, ellei jopa noin kolmannes Suomen kunnista. Polarisoituvassa aluekehityksessä suurin muutostekijä edellä mainittujen miehistyvien kuntien osalta on kuolleiden enemmyyden dominanssi, joka runtelee niitä kovalla kouralla suurten ikäluokkien tullessa elämänsä ehtoopuolelle. Suositun sarjan hokemaa lainatakseni: ”talvi on tulossa!” – ja siitä uhkaa tulla pysyvää. Aluerakenteen sukupuolittuminen ruokkii lapsettomuutta syrjäseuduilla, mutta miten tähän voi vaikuttaa elinvoimapolitiikalla? Outokummussa on pitkään uskottu vahvan teollisuuden tuovan alueelle elinvoimaa, liiketoimintaa ja sitä kautta myös asukkaita. Viimeisten kymmenien vuosien väestötilastot kertovat kuitenkin aivan päinvastaista sanomaa. Väestö vähenee ja yhä hurjistuvaa vauhtia. Vaikka [ LUE LISÄÄ » ]
Hajatelmia junan penkiltä
Vuoden 2018 toisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Alueiden elinkeinojen kehittämisen politiikasta Luin sunnuntaiaamukahvini lomassa Helsingin Sanomien kirjoitusta Norjan öljyrahastosta, jota toimittaja ja ekonomi Camilla Bakken Øvald kirjassaan nimittää myös ”unelmarahastoksi”. Sekä kyseistä kirjoitusta, että aiempaa Norjan aluepolitiikasta (29.11.18) kertonutta Hesarin kirjoitusta lukiessa mieleeni palasi vanha ajatus siitä, että alueiden kehittäminen on (poliittisia) valintoja. Norjassa väkiluku on likimain saman verran kuin Suomessa (5,3 Milj. / 5,5 Milj.), mutta aluepolitiikan osalta eroja on nykyisellään jo aika merkittävästi. Suuren osan tästä erosta mahdollistaa edellä mainittu unelmarahasto. Jotain rahaston koosta kertoo, että sillä voisi ostaa kaikki maailman lentoyhtiöt, ja silti rahaa jäisi jokunen tuhat miljardia kruunua yli. Jos ette kyseistä juttua ole sattuneet lukemaan, niin paljastan rahaston euromääräisen arvon – se on nykyisellään noin 869 miljardia euroa. Se on kuusitoista kertaa Suomen valtion budjetin kokoinen. Jos rahat jaettaisiin tasan kaikille norjalaisille, sitä olisi jokaiselle vauvasta vaariin noin 160 000 euroa. Nelihenkiselle perheelle tämä tekisi 640 000 €. Okei – joku varmaan nyt ajattelee, että olisihan sitä rahhoo muillakin, jos olisi luonnonherran toimesta perinyt vastaavat öljyvarannot. Vasta-argumentiksi kysyisin näin ajattelevilta, että miksi muilla öljyvaltioilla tilanne ei ole samanlainen? Osassa öljyvarat hyödyttävät vain pientä eliittiä ja osassa ei sitäkään vähää. Pohjoismaisen demokratian hyvyyttäkö on, että Norja on onnistunut välttämään likimain kaikki ne virheet, mitä valtiot yleensä tekevät havaittuaan satumaiset öljy- tai muut luonnonvarannot? Öljyvarannot alkoivat tulla Norjan valtion tietoisuuteen 1960-luvun lopulta lähtien. Mitä siinä vaiheessa tehtiin? Maa alkoi perehtyä alaan, vältti samassa asiaan liittyvän rakenteellisen korruption, alkoi kehittää omaa osaamistaan, jotta ei olisi riippuvainen ulkomaisista öljyjäteistä (yrityksistä). Samassa Norjan päättäjät tutustuivat varottaviin esimerkkeihin muualta, joita riitti runsaasti. Norja sääti samassa lakeja, jotka takasivat valtiolle öljyvarannoista runsaat verotulot. Ulkomaiset jättiyhtiöt protestoivat voimakkaasti aluksi, mutta Norjan tarjoama diili oli tyyppiä ”ottakaa tai jättäkää” ja yhtiöthän ottivat. Idea öljyrahastosta oli ilmeisesti siemenenä itämässä jo öljyn löytymisestä saakka. Todellisuutta siitä tuli [ LUE LISÄÄ » ]
Tulevaisuuden duuni -työelämäpäivä 27.11.2018
Riverian Outokummun koulutusyksikössä järjestetään Tulevaisuuden duuni – työelämäpäivä 27.11.2018. Tapahtumaan osallistuu kulttuurialan (radio- ja tv-tuotanto, äänituotanto, teatteri- ja esitystekniikka, peliala, 3D-tuotanto, valokuvaus ja graafinen suunnittelu, kuvallinen ilmaisu, lavasterakennus), sosiaali- ja terveysalan sekä kone- ja tuotantotekniikka-alan opiskelijoita. Paikka: Teollisuuskatu 2, Outokumpu. Aika: 27.11.2018 klo 12-15:30 Lisätietoja tapahtumasta: Pälvi Malinen, p. 050 441 2271 P.S. Tällä hetkellä Outokummun teollisuusyrityksissä runsaasti avoimia työpaikkoja. Artikkelin julkaisuhetkellä löytyi noin 20 avointa työpaikkaa työvoimahallinnon Internet-sivustolta mm. hitsaajan, cnc-koneistajan ja särmääjän ammatteihin. Näihinkin Riverian paikallinen koulutusyksikkö tarjoaa koulutusta.
Kesäblogia pukkaa
Vuoden 2018 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Nyt on venähtänyt hieman pidempi tovi, kun teollisuuskylän blogissa on ollut elämää. Sille on ollut hyvä syy – töitä on tehty vähän isompien asioiden parissa kuten kaupunkikonsernin strategia, Digiväylähankkeen hakuprosessit ja toisaalta vähän pienempien kuten Teollisuuskylän omat t&k -hankkeet. Seuraavassa kerron, mitä kaikkea blogimme radiohiljaisuuden aikana puolessa vuodessa on em. saralla tapahtunut. Kaupunkikonsernin strategiassa luotiin visiota Outokummusta modernin teollisuuden seutukaupunkina. Moni imagokonsultti olisi ehkä ohjeistanut jättämään sanat ”teollisuus” ja ”seutukaupunki” pois julkaistusta strategiavisiostamme, mutta sinällään ne kuvaavat Outokumpua aika hyvin: olemme pohjoiskarjalan selkeästi teollistunein kunta (asukkaat vs. teolliset työpaikat) ja teollisuusperinteet ovat vahvat - aika tarkalleen satavuotiset. Modernin teollisuudesta tekee sen vahva painottuminen teknologiateollisuuteen, muoviteollisuuteen ja toki myös elintarvike- ja kaivannaisteollisuuteen. Kaikissa edellä mainituissa automaatio, lean-ajattelu ja työntekijöiden tietotaito ovat erinomaisella tasolla, jonka ansiosta Outokummussakin sijaitsevat yritykset ovat pystyneet kilpailemaan halvempien työvoimakustannusten maiden kanssa ja vielä suhteellisen menestyksellisesti. Strategiassa julkilausumme ja tuomme esille tämän seikan ja toki myös pyrimme kaikin laillisin keinoin tukemaan toisiaan sparraavien huippuyritystemme toimintaa ja kasvua Outokummussa Minun on turha lähteä luettelemaan kaikkia Outokummussa sijaitsevia AAA-luokan huippuyrityksiä, mutta niihin voi helposti tutustua teollisuuskylän ”asiakasyrityksiämme” otsakepainikkeen avulla nettisivuiltamme. Strategian yhteydessä olemme nostaneet esille erityisesti kaupungin imagon, houkuttelevuuden ja vetovoiman parantamisen. Itse näen sen joukkona toimenpiteitä, joita täytyy pitkäjänteisesti ja sinnikkäästi toteuttaa vuosikellon omaisesti, jatkuvasti ja ihan jokaisen kaupungin palvelualueen sekä konserniyrityksen työntekijän toimesta. Tästä syystä päädyimme laatimaan ytimekkään huoneentaulun, jonka jokainen työntekijä voi ripustaa vaikkapa työhuoneensa seinälle. Strategian huoneentaulu on kuvana alla: Pieni pyyntö lukijoille: testatkaa joskus Outokummun kaupungilla tai sen tytäryhtiöissä työskentelevien strategian tuntemusta. Vähintään visio ja alla olevat kolme päätavoitetta pitäisi tulla kuin ”apteekin hyllyltä”. Huoneentaulu tuo hyvin esille sen, mitä Outokummun kaupunkikonsernissa tehdään Outokummun ja toisaalta koko maakunnan kehittämiseksi – meidän yrityskentästä iso osa toimii globaalilla tasolla ja tuo merkittävän määrän työtä sekä arvonlisäystä Joensuun seudulle ja [ LUE LISÄÄ » ]
Metallin imagopäivä teollisuuskylässä
Koko Kummun koulun kahdeksannen luokan vuosikurssi kävi tutustumassa Teollisuuskylän, Josek Oy:n ja Riverian toimintaan Outokummun teollisuuskylässä keskiviikkona 30.5.2018 Metallin imagopäivän merkeissä. Päivän ohjelmaan kuuluivat myös yritysvierailut Outokummun Metallilla ja Outotec Turulan konepajalla. Riverian pisteillä kasiluokkalaiset saivat kokeilla hitsaussimulaattoria sekä virtuaalista todellisuutta (VR). Teknologia ja digitalisaatio on tekemässä vahvasti tuloaan myös kone- ja tuotantoteknologian koulutustarjontaan, mistä myös päivän puhujat saivat konkreettisen näytön Riverian simulaattorien avulla. Kerrottakoon päivän puhujien työnäytteiden laadusta sen verran, että heidän on jatkossakin syytä pysytellä yritysneuvonnan ja yrityshankinnan parissa. Lisää Riverian Outokummun koulutusyksikön tarjonnasta löydät: https://www.riveria.fi/opiskelemaan/hae-selaa-koulutuksia/ Video Outokummun teollisuuskylästä lintuperspektiivistä klikkaamalla oheista linkkiä.
Yrityskeskuksen etätyötila ja kokoustilavaraukset
Outokummun seudun teollisuuskylä on kehitellyt yhdessä Collapick Companyn ja Arestechin kanssa AIKO-osarahoitteisessa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) pilottiprojektissa soveltuvaa automatisoitua varausjärjestelmää kolmen etätyötilan varaamiseen ja käyttöön Outokummun yrityskeskukselle. Varausjärjestelmä ja bluetooth -lukko-ohjaus valmistuivat 20.4.2018. Järjestelmän varauskalentereiden ja automaattisten ovien toiminnassa havaitsemistanne mahdollisista ongelmista voitte olla yhteydessä teollisuuskylän henkilökuntaan. Myös Yrityskeskuksen kokoustilavaraukset on siirretty järjestelmään. Tällä hekellä etätyötiloja on 2 kpl käytössä - tiloissa on sähköpöytä, istuimet ja avoin wifi-verkko. Etätyötilat ovat varattavissa klo 7:30-19:00 aikavälillä. Yrityskeskuksen ulko-ovet menevät lukkoon klo 16:30, mutta sisältä pääsee ulos ilman kulkutunnisteita A-rapun ulko-oven kautta - käyttäjien on syytä huomioida poistuminen tiloista viimeistään klo 19:00. Kokoustiloista 20 hengen neuvotteluhuone on varattavissa klo 7:30-19:30 aikavälillä, mutta kaikista klo 14:30 jälkeen alkavista varauksista on syytä kysyä Teollisuuskylän henkilökunnalta tiloihin pääsemiseksi tehtävistä järjestelyistä (muutoin käynti tapahtuu Turulan ruokalan kautta sen aukioloaikoina). Yrityskeskuksen ovet menevät klo 16:30 lukkoon. Isomman kokoushuoneen eli auditorion (n. 70 henkilöä) varausaikataulu on klo 7:30-21:00 ja klo 16.30 jälkeen alkavista tilaisuuksista on sovittava erikseen teollisuuskylän henkilökunnan kanssa. Varausjärjestelmään pääsee tekemään varauksia Outokummun Teollisuuskylän etusivujen ylälaidassa olevan painikkeen kautta tai klikkaamalla oheisesta linkistä.
Vinkki-ilta tietosuoja-asetuksesta ja työntekijän palkkaamisesta 20.3.2018
Mietityttääkö uusi tietosuoja-asetus tai työntekijän palkkaaminen? Tule kuulemaan vinkkejä miten onnistut molemmissa! Aika: 20.3.2018 klo 16.30-18.00 Paikka: Auditorio, Outokummun Seudun Teollisuuskylä, Kuvernöörinkatu 1, Outokumpu. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä: https://hevents.hakosalo.fi/josek/ Tilaisuuden ohjelma (klikkaa otsaketta): Josek200318.pdf
Hankintailta Outokummussa 17.1.2018
Aika: 17.1.2018 klo 17.45 alkaen Paikka: Outokummun teollisuuskylä, Kuvernöörinkatu 1, 83500 Outokumpu Yrittäjä, kiinnostavatko ajankohtaiset asiat hankintoihin liittyen? Haluatko lisätietoa Outokummun kaupungin tulevista hankinnoista vuodelle 2018? Tahdotko tuoda hankinnoista vastaaville tietoon oman yrityksesi osaamista? Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, tämä tilaisuus on juuri sinulle! Tervetuloa verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia avauksia aiheeseen liittyen! Ilmoittautuminen 12.1.2018 mennessä osoitteessa https://tinyurl.com/y9hcwukf.
Loppuvuodesta positiivista
Vuoden 2017 kuudennen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta. Vuosi 2017 on ollut teollisuuskyläyhtiön näkökulmasta toiveita ja lupauksia herättävää aikaa. Outokummun teollisuusyrityksillä on tilauskirjat alkaneet täyttyä jopa niinkin hyvin, että osalla nykyinen tuotantokapasiteetti alkaa olla niin sanotusti ”tapissaan” ja se tarkoittaa yleensä sitä, että toimitiloihin ja laitteisiin on pikkuhiljaa suunniteltava investointeja tilauskannan kasvua mahdollistaviksi. Toinen havainto on ollut osaavan työvoiman saatavuushaasteet erityisesti koneistajien, särmääjien ja hitsaajien ammattiryhmissä jo pidemmän aikaa. Yleinen tilanne maakunnan vientiyrityksissä on toiveikas. Metalliteollisuudessa kokonaisliikevaihto on kasvanut vuoden alkupuoliskojen vertailuissa Pohjois-Karjalan trendit syysjulkaisun mukaan +4,5 % suhteessa edelliseen vuoteen. Metallituotteiden valmistuksessa kokonaisliikevaihto on kasvanut +5,6 % ja siellä kasvu on tullut erityisesti viennin kasvusta, joka on ollut +12,3 % vrt. edellinen vuosipuolisko. Silti liikevaihdon taso ei ole saavuttanut monessa yrityksessä vielä v. 2008 edeltänyttä tasoa. Jos meillä on tässä vaiheessa jo osaajapulaa teollisuudessa, niin kasvu ei tästä voi enää hirveän pitkään vahvana jatkua työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien vuoksi. Tästä syystä kummeksun lievästi uudessa Pohjois-Karjalan työllisyyden kasvuohjelmassa valittua ekosysteemiajattelua, joka on vallitsevan kehitysopin mukaan oikea tapa tarkastella asioita. Metalliteollisuuden osuus maakunnan viennistä on lähes puolet (46 %) ja sitä ei sikäli omana sektorinaan edes tarkastella ohjelmassa, vaan se tulee välillisesti erilaisten ekosysteemien kautta. Tunnustan olevani hieman vanhanaikainen tässä asiassa, mutta vaikka kuinka pyöräytän ekosysteemihäkkyrää päässäni, en saa niin suoraa kytköstä kehittämistoimien vaikuttavuustarkasteluun, kun tilastokeskuksen toimialaluokituksiin pohjaavassa tarkastelussa ja niihin pohjaavissa kehittämisvalinnoissa. Metallialan koulutukseen ja työstä-työhön siirtymään pitää keksiä uusia innovatiivisia keinoja, jotka helpottaisivat opinnoista-työhön sekä työstä-työhön siirtymistä eli parantaisivat työvoiman liikkuvuutta maan sisäisesti. Myös työperusteinen maahanmuutto tulee ennen pitkää elintärkeäksi, jos kohtaanto-ongelmaan ei löydetä maan sisältä ratkaisuja. Ensi vuodelle Outokummussakin on positiivista virettä tiedossa – muuallakin kuin metalli- ja teknologiateollisuudessa. Kummunkadun peruskorjaus ja sen ohessa toteutettava Digiväylä-hanke saivat rahoitusta 15.12. maakuntahallitukselta. Päivää aikaisemmin FinnCobalt tuli julki koboltti-nikkeli-kuparimalmion kehityshankkeen ja sen johdosta tavoiteltavan kaivoksen avaamisen suunnitelmien kanssa 14.12. Outokummun Seudussa kuin [ LUE LISÄÄ » ]
Opas tuotantokiinteistön rakentamiseen
Teollisuuskylän Internet-sivuston etusivulle on lisätty ilmaiseksi ladattavissa oleva rakentamisopas, jossa keskitytään perusaskeliin erityisesti teolliseen käyttöön tai vastaavaan tulevien rakennusten osalta. Löydät oppaan vihreästä bannerista etusivun keskivaiheilta. Oppaan avulla sinusta ei tule mestarirakentajaa, mutta siinä on pyritty maanläheisesti kuvaamaan niitä asioita, joita kannattaa miettiä ennen rakentamiseen ryhtymistä.
Teollisuuskylän toimisto kiinni viikolla 28
Teollisuuskylän toimisto on viikon 28 (10.7.-14.7.2017) kiinni kesälomien johdosta. Josekin yritysneuvonnan palvelunumero palvelee yritysneuvonta-asioissa 10.7.-21.7. puhelinnumerossa 020-721 8787.
Omistajanvaihdosilta
Outokummun teollisuuskylän auditoriossa järjestettiin 3.5.2017 omistajanvaihdosilta alueen yrityksille. Osanottajia tuli kiitettävästi paikalle kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja, joita pitivät: Matti Vuojärvi (Pohjois-Karjalan yrittäjät), Jan Von Bonsdorff (Suomen Yrityskaupat Oy), Ari Karhapää (OP-Outokumpu), Hannu Puhakka (Finnvera), Jouko Piirainen (Josek), Paavo Linna (Premetc Oy) sekä Tapani Hirvonen (Pohjois-Karjalan yrityskummit). Tilaisuuden aineistot löytyvät teollisuuskylän nettisivujen Tietopankki --> materiaalit -valikon kautta. Oheisesta linkistä klikkaamalla pääset suoraan aineistoon.
Kummun koulun 8. luokkalaiset tutustuivat teollisuuskylään
Outokumpulaiset 8. luokkalaiset olivat 29.5.2017 tutustumassa David Health Solutions'n ja Outotec'n Outokummun teollisuuskylässä sijaitseviin tuotantolaitoksiin opastettujen kierrosten myötä paikan päällä. Samalla 8. luokkalaiset tutustuivat myös Teollisuuskylä Oy:n toimintaan sekä PKKY:n kone- ja metallialan koulutukseen, jota järjestetään Outokummun teollisuuskylässä aivan yritysten välittömässä läheisyydessä. Vierailu oli osa Outokummussa jo pidemmän aikaa tehtyä metallin imagotyötä, jossa aktiivisina toimijoina ovat olleet paikalliset yritykset, Kummun koulu, Josek, Outokummun seudun teollisuuskylä ja PKKY:n kone- ja metallialan koulutus.
Piippo etsii viittä työntekijää rekrykoulutukseen avulla – hae paikkaa!
Outokummussa toimiva Piippo Oyj hakee rekrytointikoulutuksella viittä (5) uutta työntekijää. Koulutuksen kesto on napakka 30 päivää ja sen jälkeen olisi työtä tarjolla koulutuksen hyvin suorittaneille henkilöille. Linkki koulutushakuun
Näkemyksiä lakiluonnoksesta alueiden kehittämiseksi ja kasvupalveluiden rahoittamiseksi
Outokummun teollisuuskylän kaltaisten toimijoiden (= kuntien omistama yhtiö) näkökulmasta on hyvä, että lakiluonnoksen §:ssä 4-6 mahdollistetaan tuen myöntäminen myös Outokummun seudun teollisuuskylän kaltaisille kuntien omistamille yhtiöille. Paikallisen elinvoiman edistämisen kannalta on kuitenkin valitettavaa, että EU-direktiivien johdosta Outokummun teollisuuskylä tulkitaan nykyisellään suuryritykseksi. Historian saatossa on todettu hyväksi ja toimivaksi malliksi se, että Outokummun seudun teollisuuskylä on rakentanut ja rakennuttanut toimitiloja alueelle sijoittuville yrityksille. Yritykset ovat olleet tuotantoa varten rakennetuissa uusissa toimitiloissaan aluksi vuokralaisina, ja julkisen vipurahoituksen rajoitteiden poistuttua, ne ovat joko alkaneet lunastaa vähitellen tiloja omaan käyttöönsä tai jatkaneet vuokralaisina. Tällä toimintamallilla yritysten pääomat eivät ole sitoutuneet alussa toiminnan tarvitsemiin seiniin, vaan ne ovat voineet ensiksi investoida tuotantoteknologiaan ja T&K-toimintaan. On syytä korostaa, että Outokummun seudun teollisuuskylä ei suinkaan rakenna toimitiloja omaa toimintaa, vaan alueelle sijoittuvia yrityksiä varten. Nykyisellään Outokummussa on mm. globaalia teknologiateollisuutta, elintarviketeollisuutta, modernien agrituotteiden valmistusta ja muita niitä tukevia aloja. Ilman kansallisia yritystuki-instrumentteja ja avustuksia, joista pieni osa on kanavoitu myös yritysten toimitilaratkaisuihin, Outokumpuun ei olisi syntynyt luultavasti ensimmäistäkään suuremman mittaluokan teollisuusinvestointia. Tällä hetkellä Outokummun teollisuuskylän asiakasyritykset työllistävät noin 800 teollisuustyöntekijää, joista iso osa on globaaleja vientiyrityksiä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on useita satoja miljoonia euroja. Tästä syystä pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että kansallisella säädös- ja normiohjauksella ei yksioikoisen kategorisesti rajata kuntien toimitilayhtiöitä – etenkin alueilla joissa vapailla markkinoilla ei vastaavia toimitilayhtiöitä olisi, elinkeinotukien ulkopuolelle. Outokummun seudun teollisuuskylän toiminnassa kansallinen linjaus ”kuntien halliyhtiöiden” rajaamisesta avustusten ulkopuolelle on näkynyt uusien isomman mittaluokan toimitilahankkeiden pysähtymisenä vuoden 2012 jälkeen. Se näkyy toisaalta nykyisellään teollisuusylän alueella toimivien yritysten omien tuotannon laajentamishankkeiden vähyytenä. Uusien tuotantomenetelmien pilotointi ja käyttöönotto tarvitsevat suuressa osassa tapauksista myös uusia seiniä ympärilleen. Kun moderni teollisuus siirtyy yhä enemmän koneiden ja automatisaation avulla tapahtuvaan tuotantoon, teollisen mittakaavan 3d-tulostukseen ja entistä suurempiin CNC-työstökeskuksiin (mm. aarporat) – tulee melko varmasti tarvetta uusille seinille lähivuosina, mikäli yritykset eivät samalla pysty vähentämään tuotantoa olemassa olevien [ LUE LISÄÄ » ]
Metallin imago
Josekin, PKKY/Amo-Outokummun, Kummun koulun, Outokummun teollisuuskylän ja metalliteollisuusyrityksistä mm. Okun Koneistuspalvelun ja Outotecin yhteistyönä tehtävää paikallista metallin imagotyötä on jatkettu loppuvuodesta 2016 järjestämällä vanhempainilta uuden Kummun koulun hienossa yhteisaulassa yläasteen keväällä 2017 valintoja tekeville ikäluokille ja heidän vanhemmilleen. Tammikuussa imagotyö jatkuu tutustumiskäynnillä Okun Koneistuspalvelussa 11. ja 12.1. Mukana kierroksella ovat olleet myös te-palveluiden edustajat. Niille, jotka eivät ole päässeet paikalle tutustumaan siihen, mitä moderni metalli- ja teknologiateollisuus on - suosittelemme lämpimästi klikkausta tästä linkistä "mahdollisuuksien metalli" esittelyvideoon (Youtube). Suosittelemme klikkausta lämpimästi kaikille yläasteikäisille ja myös heidän vanhemmilleen. Yksi mainio urapolku yläasteen jälkeen voisi löytyä teknologiateollisuudesta - meillä Outokummussa on jatkossakin tarvetta metallin osaajille!
Pohjois-Karjalan trendit
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisema Pohjois-Karjalan trendit kuvaa maakunnan toimialojen kehitystä puolivuositietojen välityksellä. Nyt julkaistussa katsauksessa käsitellään kevään 2016 tietoja. Oheisesta linkistä klikkaamalla avaat julkaisun pdf-version.
