Keväällä 2019 julkaistiin Kimmo Timosen toimittama “Murroksesta mahdollisuuksia – Tarinoita teollisuuskylästä, Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy 1979-2019” -teos. Teoksen toimittajan suostumuksella julkaisemme Teollisuuskylän blogisarjassa kolmen jutun kokoelman, joissa hahmottuvat henkilökuvat Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy:n syntymiseen vaikuttaneista miehistä teollisuuskylän taustalla.
Nettisivuiltamme otsakkeen: “Tietopankki -> Materiaalit” -kohdalta löydät tarkempia saatavuustietoja teoksesta.
Sarjan kolmas osa käsittelee maakunnan miesten Matti Puhakan ja Esa Timosen toimia Teollisuuskylän syntyvaiheessa.
Matti Puhakka oli monessa mukana teollisuuskyläasiassa
Enso Gutzeitin Uimaharjun tehtailla työuransa aloittanut ministeri Matti Puhakka oli monessakin yhteydessä mukana Outokummun teollisuuskylän alkuvaiheissa. Maakuntatasolla tuntumaa asiaan tuli Pohjois-Karjalan läänin teollisuustoimikunnan kautta.
1970-luvun alkupuoliskolla Puhakka toimi Uimaharjun tehtaiden pääluottamusmiehenä. Läänin muukin teollisuus ja teollistamiseen liittyvät hankkeet tulivat tutuiksi toimikunnan myötä. Toiminta-aluehan laajeni sitten valtakunnalliseksi Puhakan tultua valituksi kansanedustajaksi vuonna 1975.
Noina aikoina oli vireillä uusien teollisuuskylien perustaminen eri puolille valtakuntaa. Pohjois-Karjalaankin oli luvassa toinen teollisuuskylä; Lieksassahan sellainen jo toimi.
– Teollisuustoimikunnassa pohdittiin tuon toisen teollisuuskylän sijaintipaikkaa. Lieksan kylä toimi läänin pohjoisosassa ja etelässä, Kiteellä oli vilkasta teollista toimintaa. Katseet kohdistuivat läänin keskiosiin, jossa oli useitakin mahdollisia teollisuuskyläpaikkakuntia, Outokumpu yhtenä niistä, Matti Puhakka muistelee.
Kompromissilla päästiin eteenpäin
Pohjois-Karjalan läänin teollisuustoimikunta päätyi esittämään Outokummun ja Polvijärven yhteistä teollisuuskylää. Nämä kunnat olivat Puhakan mukaan vahvimmin esillä toimikunnassa ja muuallakin käydyissä keskusteluissa.
Toimikunnan päätös syntyi pitkien keskustelujen ja laajojen selvittelyjen jälkeen. Outokummustakin annettiin toimikunnalle paljon asiaan liittyvää taustatietoa.
– Yksi tärkeimmistä päätökseen vaikuttaneista tekijöistä oli Outokummun silloinen tilanne. Malmivarat kaivoksessa olivat ehtymässä, ja tulevina vuosina oli odotettavissa tämän vuoksi työllisyystilanteen huomattavaa heikkenemistä. Outokummun ja sitä ympäröivän alueen katsottiin tarvitsevan tukea ja korvaavia työpaikkoja selviytyäkseen, Puhakka kertoo.
Läänin teollisuustoimikunnan syyskuussa 1978 tekemällä päätöksellä oli painoarvoa. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama teollisuuskylätoimikunta päätyi samansisältöiseen esitykseen vuoden 1979 alkukuukausina. Valtioneuvoston päätöksellä 9.3.1979 Outokummun seutukunta saikin sitten kahden kunnan yhteisen teollisuuskylän.
Hallintoneuvostossa ja autokuskina
Matti Puhakan rooli asiassa oli laajempikin. Hän nimittäin tuli nimetyksi Outokumpu Oy:n hallintoneuvostoon vuonna 1978 ja oli marraskuun 10. päivänä mukana siinä kokouksessa, jossa päätettiin yhtiön laitevalmistusyksikön perustamisesta Outokumpuun.
– Tuo päätös oli tärkeä niin teollisuuskylähanketta kuin Outokummun aluettakin ajatellen. Saihan teollisuuskylä Turulan konepajan kautta vahvan alun toiminnalleen.
Outokummussa kaivostoimintaa vuosikymmeniä harjoittaneella yhtiöllä oli Puhakan mukaan velvollisuuksia olla mukana hoitamassa kaupungin asioita myös oman toiminnan ollessa loppuvaiheessa. Tämä oli yksi muoto kantaa vastuuta paikkakunnasta.
Matti Puhakan muistissa on vielä kolmaskin asia, jonka kautta hän oli mukana teollisuuskylän alkuvaiheissa. Se liittyy tuolloisen kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantalan vierailuun Outokummussa.
– Ministeri Rantala oli paljonkin tekemisissä outokumpulaisten kanssa, ja hän kävi paikkakunnalla tutustumassa suunniteltuun teollisuuskylän sijaintipaikkaan. Minä olin tuolla vierailulla ministerin autokuskina. Samalla maakuntavierailulla kävimme ministeri Rantalan kanssa tutustumassa Polvijärvellä sijaitsevaan Huhmarisvaaraan. Samaan aikaan Outokummun seudun teollisuuskylähankkeen kanssa käynnistyi Huhmarin lomakylähanke, Puhakka toteaa.
Esa Timosen rooli merkittävä
Maaherra Esa Timosen toiminta toisen teollisuuskylän saamisessa Pohjois-Karjalaan ja sijoittamisessa Outokummun seutukunnalle oli merkittävä. Hän oli tuohon aikaan paitsi läänin teollisuustoimikunnan puheenjohtaja, myös Kehitysaluerahaston hallintoneuvoston puheenjohtaja, monien muiden valtakunnallisten luottamustehtävien ohella.
Pohjois-Karjalan lääninhallituksessa suunnittelupäällikkönä neljännesvuosisadan työskennellyt Yrjö Matilainen vahvistaa asian. Hän muistaa Esa Timosen kertoneen hänellekin ideastaan yhdistää Outokummun ja Polvijärven teollisuuskylähankkeet.
– Outokummussa demarit olivat johtavassa asemassa ja Polvijärvellä puolestaan keskustapuolueen edustajat. Ajatuksena tällaisessa kompromississa oli, että sitä ei vastustettaisi miltään taholta.
Matilainen kertoo maaherra Timosen olleen kaikissa toimissaan nopea ja tehokas. Niin tässäkin. Kun ratkaisumalli oli kehitetty, vietiin se sitten määrätietoisesti päätökseen.
Esa Timosen mielestä Outokummun kehittäminen oli läänin yhteinen asia.
-Outokumpu tulee asettaa etusijalle kunnes 1000 työpaikan tarve on saatu tyydytetyksi. Tämä tavoite vaatii rajua toimintaa. Outokummun kehittämisen ongelma on niin suuri, että pelkästään teollistamisella siitä ei selvitä. Kaupungissa pitäisi olla myös opistotasoista koulutusta, kaupungilla tulisi olla myös koulutuskaupungin luonne, Timonen totesi lehtihaastattelussa.
Monet tahot aktiivisina
Pohjois-Karjalan lääninhallituksen, maaherra Timosen ja läänin teollisuustoimikunnan lisäksi asialla olivat Pohjois-Karjalassa monet muutkin tahot. Lausuntonsa teollisuuskyläasiasta antoivat pyynnöstä ja omasta aloitteestaan useat yhteisöt, muun muassa Maakuntaliitto ja Seutukaavaliitto.
Pohjois-Karjalan Seutukaavaliitto totesi helmikuussa 1979 pidetyssä kokouksessaan, että Turulan alue sopii hyvin teollisuuskylän paikaksi. Hieman yli kilometrin matka keskustaajamaan on sopiva työmatkaliikennettä ajatellen, eikä raskasta liikennettä tarvitse ohjata asutukseen käytettävien alueiden kautta.
Omilla tahoillaan toimivat asian kimpussa myös läänin kansanedustajat. Toukokuussa 1979 kansanedustajat tekivät joukkovierailun Outokumpuun. Mukana olivat Mauri Vänskä, Eino Poutiainen, Markku Kauppinen, Matti Puhakka, Jouko Tuovinen ja Pauli Puhakka. Joukkoa vahvisti lisäksi maakuntaneuvos Osmo Kuivalainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Harvinaislaatuisen tapahtuman yhteydessä todettiin Outokummun ongelman olevan yhden kansanedustajavierailun väärti. Kansanedustajat saivat tilaisuudessa tarkkaa tietoa Outokummun seutukunnan tilanteesta.
Kansanedustaja Jouko Tuovinen, maakuntaneuvos Osmo Kuivalainen, kansanedustaja Matti Puhakka ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johannes Vilokkinen keskustelemassa Outokummun tilanteesta. (kuva: Outokummun Seutu)
