Outokummun teollisuuskylän kaltaisten toimijoiden (= kuntien omistama yhtiö) näkökulmasta on hyvä, että lakiluonnoksen §:ssä 4-6 mahdollistetaan tuen myöntäminen myös Outokummun seudun teollisuuskylän kaltaisille kuntien omistamille yhtiöille. Paikallisen elinvoiman edistämisen kannalta on kuitenkin valitettavaa, että EU-direktiivien johdosta Outokummun teollisuuskylä tulkitaan nykyisellään suuryritykseksi.

Historian saatossa on todettu hyväksi ja toimivaksi malliksi se, että Outokummun seudun teollisuuskylä on rakentanut ja rakennuttanut toimitiloja alueelle sijoittuville yrityksille. Yritykset ovat olleet tuotantoa varten rakennetuissa uusissa toimitiloissaan aluksi vuokralaisina, ja julkisen vipurahoituksen rajoitteiden poistuttua, ne ovat joko alkaneet lunastaa vähitellen tiloja omaan käyttöönsä tai jatkaneet vuokralaisina. Tällä toimintamallilla yritysten pääomat eivät ole sitoutuneet alussa toiminnan tarvitsemiin seiniin, vaan ne ovat voineet ensiksi investoida tuotantoteknologiaan ja T&K-toimintaan. On syytä korostaa, että Outokummun seudun teollisuuskylä ei suinkaan rakenna toimitiloja omaa toimintaa, vaan alueelle sijoittuvia yrityksiä varten.

Nykyisellään Outokummussa on mm. globaalia teknologiateollisuutta, elintarviketeollisuutta, modernien agrituotteiden valmistusta ja muita niitä tukevia aloja. Ilman kansallisia yritystuki-instrumentteja ja avustuksia, joista pieni osa on kanavoitu myös yritysten toimitilaratkaisuihin, Outokumpuun ei olisi syntynyt luultavasti ensimmäistäkään suuremman mittaluokan teollisuusinvestointia. Tällä hetkellä Outokummun teollisuuskylän asiakasyritykset työllistävät noin 800 teollisuustyöntekijää, joista iso osa on globaaleja vientiyrityksiä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on useita satoja miljoonia euroja.

Tästä syystä pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että kansallisella säädös- ja normiohjauksella ei yksioikoisen kategorisesti rajata kuntien toimitilayhtiöitä – etenkin alueilla joissa vapailla markkinoilla ei vastaavia toimitilayhtiöitä olisi, elinkeinotukien ulkopuolelle. Outokummun seudun teollisuuskylän toiminnassa kansallinen linjaus ”kuntien halliyhtiöiden” rajaamisesta avustusten ulkopuolelle on näkynyt uusien isomman mittaluokan toimitilahankkeiden pysähtymisenä vuoden 2012 jälkeen. Se näkyy toisaalta nykyisellään teollisuusylän alueella toimivien yritysten omien tuotannon laajentamishankkeiden vähyytenä. Uusien tuotantomenetelmien pilotointi ja käyttöönotto tarvitsevat suuressa osassa tapauksista myös uusia seiniä ympärilleen.

Kun moderni teollisuus siirtyy yhä enemmän koneiden ja automatisaation avulla tapahtuvaan tuotantoon, teollisen mittakaavan 3d-tulostukseen ja entistä suurempiin CNC-työstökeskuksiin (mm. aarporat) – tulee melko varmasti tarvetta uusille seinille lähivuosina, mikäli yritykset eivät samalla pysty vähentämään tuotantoa olemassa olevien seiniensä sisältä, jota ne monesti eivät voi eikä niiden kannata samanaikaisesti tehdä.

Suomen EU-taipaleen alkuvuosikymmenten kaltaisten toimintaympäristön kehittämistukien ansiosta Outokummussa on globaalia ja modernia teollisuutta, joka myös pärjää kustannus-, laatu- ja tuotantotehokkuudellaan globaalissa kilpailussa. Kilpailuedun säilyttäminen edellyttäisi myös kansallisella tasolla toimivia ratkaisuja teollisuusyritysten tuotannon kehittämishankkeita varten. Yksi keskeinen osa mittakaavojen suurentuessa on uuden tuotannon edellyttämien uusien seinien rakentaminen. Tästä syystä myös suuren aluepolitiikan ja teollisuuspolitiikan ajalta olisi järkevää ottaa näkemyksiä ja kokemuksia maakuntauudistukseen ja yrityspalveluihin liittyvien lakien valmisteluun. Sitä mikä ei ole rikki, ei ole yleensä järkevää korjata.