Vuoden 2017 kolmannen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Outotec Turulan toimitusjohtaja ja teollisuuskylän hallituksen jäsen Markus Mutanen.
Elämme taas aikaa jolloin kaikille meistä luvataan jotakin hyvää, se on varma merkki tulevista vaaleista. Mutta millaisessa taloustilanteessa olemme menossa kohti kuntavaaleja?
Kun asiaa katsotaan teknologiateollisuuden ”lasien läpi” maailmantalouden kasvu on jonkin verran nopeutunut ja sitä kautta myös tulevaisuuden näkymät ovat nyt aiempaa valoisammat. Taantumassa olleet maat, kuten Venäjä ja Brasilia ovat vähitellen pääsemässä talouskasvuun. Toisaalta on mahdoton arvioida missä määrin poliittisen epävarmuuden lisääntyminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttaa tulevaan talouskasvuun ja Suomeen. Suomen viennin arvo on siis vähitellen pääsemässä uudelleen kasvuun. Turun suurten laivatilausten, Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon sekä Äänekosken uuden sellutehtaan investointi kertoo omalta osaltaan tästä muutoksesta. Myös positiiviset uutiset omasta maakunnasta, esimerkiksi Mantsisen ja John Deeren osalta tukevat tätä.
Suomalaisten yritysten on saatava tuottavuus uuteen nousuun jotta niillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus menestyä globaalissa kilpailussa ja saada kasvua aikaan. Käytännössä kaikki Suomalaiset yritykset ovat jo tänään kansainvälisessä kilpailussa vaikka toimisivatkin vielä paikallisesti. Esimerkiksi niin, että toimitettavan komponentin referenssihinta tulee asiakasyrityksen tekemän sourcingin perusteella, missä on haettu hintatasoa myös Suomen ulkopuolelta, tai viimeistään silloin kun Suomesta tuotetun lopputuotteen markkinahinta määrittyy globaalin kilpailun perusteella johon tuotantokustannuksien on sopeuduttava.
Tuottavuuden saaminen uuteen nousuun edellyttää myös uudistuksia työehtosopimuksissa jotta esimerkiksi työajoista kyettäisiin yksityiskohtaisesti sopimaan paikallisilla ratkaisuilla niin, että yritysten kuormitustilanne ohjaa työntekemistä, ei kello tai kalenteri. Tässä osa-alueessa meillä Suomalaisilla on vielä paljon opittavaa, työehtosopimukset mahdollistaisivat jo nyt yrityksissä varsin paljon paikallista sopimista, mutta sitä ei osata tai uskalleta hyödyntää niin, että sillä rakennettaisiin aidosti tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tässä osa-alueessa tulee kääriä hihat ja ruveta töihin uusien, tehokkaampien toimintamallien löytämiseksi jotta nämä asiat eivät jää vain juhlapuheiksi sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen toimesta. Myös digitalisaatio, robotiikka ja muu automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia, unohtamatta järjestelmällistä tuotannon ja tuottavuuden kehitystä johon Lean tarjoaa hyvät työkalut. Näihin kaikkiin mahdollisuuksiin on tartuttava ennakkoluulottomasti, etumatka jonka Suomi on antanut kilpailijamailleen on saatava kurottua kiinni.
Eurostatin mukaan Suomen vienti on pysynyt seitsemän viimeistä vuotta lähes samalla tasolla kun esimerkiksi Ruotsissa sitä on pystytty kasvattamaan yli 5%, Saksassa 20% ja Virossa lähes 30%!
Outokummun seudun teollisuuskylä on omalta osaltaan tarjonnut Outokumpulaisille yrityksille hyvän perustan asettua Outokumpuun, kasvaa ja menestyä. Tarjolla on ollut tontteja, rakentamispalveluja sekä hankkeiden rahoitusta, johon aiemmin vielä voitiin saada investointituetkin, eli tarjoama kaikkeen siihen mikä ei ole yrityksien ydinliiketoimintaa. Tässäkin on tullut lainsäädännöllisiä muutoksia jotka estävät investointitukien saamisen teollisuuskylän hallinnoimiin hankkeisiin.
Mielestäni tämä avaa nyt Outokummun seudun teollisuuskylälle myös mahdollisuuden, miten erottua muista teollisuuskylistä niin, että yrityksille voidaan tarjota muita kilpailukykyisempiä kokonaisratkaisuja? Tässä uusilla tai vanhoilla teollisuuskylän hallituksessa istuvilla kunnallispoliitikoilla on nyt erinomainen paikka näyttää osaamista ja innovatiivisuutta.
Outokummun ja outokumpulaisten menestymisen osalta on tärkeää, että myös jatkossa Outokumpulainen teollisuus menestyy ja voi hyvin. Tässä voinee lainata erästä pankkimaailmasta tutuksi tullutta vertauskuvaa joka on hyvä pitää mielessä päätöksiä tehdessä –
”Teollisuuskylällä ei voi mennä paremmin kuin sen asiakasyrityksillä keskimäärin”.
Tallaisilla ajatuksilla kohti kevättä!
