Vuoden 2017 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.

Vuodet 2015–2016 ovat olleet monin tavoin haasteellisia maailmanmarkkinoiden epävarmuuden johdosta myös Outokummun seudun teollisuuskyläyhtiölle. Suomessa yritykset ovat olleet varovaisia investoinneissa viime vuosina ja myös maailmanmarkkinoilla on ollut odottavaa tunnelmaa aina tälle syksylle Brexitin ja Yhdysvaltojen presidenttikilvan jälkimaininkeihin saakka. Tämä on näkynyt erityisesti mm. metalliraaka-aineista riippuvaisilla aloilla kuten kaivannaistoimialalla ja metallien jalostuksessa. Investoinnit ovat olleet toimialalla matalahkoja jo useamman vuoden ajan. Tämä on näkynyt myös Outokummun teollisuuskylän yrityksissä.

Nyt valoa tunnelin päässä on jo alkanut pilkottaa. Näyttäisi siltä, että maailman osakemarkkinat ovat elpyneet loppuvuodesta ja usko talouden kasvuun vuodelle 2017 on vankistunut.  Kuluneet vuodet 2015–2016 ovat olleet teollisuuskyläyhtiölle siksi haasteellisia, että yksi liiketoimintamme keskeinen osa-alue eli toimitilojen rakennuttaminen sekä teollisuuskylän alueella nyt toimiville että sinne sijoittuville yrityksille on ollut hyvin vähäistä. Kun rakennushankkeet ja investoinnit ovat olleet jäissä, on se vaikuttanut suoraan myös yhtiön tuloksentekokuntoon. Vuosi 2015 oli tappiollinen ja niin näyttää myös vuoden 2016 tilinpäätösennuste. Kaikista huolestuttavinta on, että yrityskeskuksen toimistotilat ovat olleet tyhjillään loppuvuodesta 2015 lähtien. Vaikuttaisi siltä, että hyvätasoisista toimistotiloista on tällä hetkellä ylitarjontaa Outokummun alueella. Lokakuussa 2016 saimme osan tiloista käyttöön, kun sosiaalitoimisto muutti B-rapun 2. kerroksen tiloihin, mutta meillä on yhä hyvää toimistotilaa yli 100 m2 tarjolla vuokralle yrityksille ja muille toimijoille.

Karrikoiden voisi sanoa, että Outokummun teollisuuskylä toimii kompaktina ilmapuntarina maailmanmarkkinoiden tilasta. Iso osa suurimmista työnantajistamme saa merkittävän osan liikevaihdostaan viennistä. Toki on myös niin, että eri toimialoilla tilanne on kohdellut yrityksiä eri tavoin. Teollisuuskylässä on myös yrityksiä, joilla menee tällä hetkellä erittäin vahvasti ja niiden kasvu- ja investointinäkymät lähivuosille ovat hyvät.

Strateginen vuosi 2017

Koska strateginen ajattelu on lähtenyt aikojen alussa liikkeelle sodankäynnin strategiasta, liittyy strategiseen kielenkäyttöön ”sotaisaa historiaa”. Siitä syystä varmaan usein itsekin ajaudun käyttämään sotaisaa kieltä, kun alan puhua ”strategiaa”. Ensi vuosi tuo mukanaan koko Outokummun kaupunkikonsernille uuden konsernistrategian valmistelun. Siinä jokaisella kokonaisuuden osalla, myös kunnan osakeyhtiöillä, on uuden kuntalain mukaan entistä merkittävämpi rooli. Kuntaa katsotaan jatkossa yhä enemmän konserninäkökulmasta, erityisesti taloudellisen suoriutumisen mittareilla.

Tietokirjailija Timo Santalainen esittelee vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan Strateginen ajattelu & toiminta kymmeniä suosittuja strategiamalleja ja -työkaluja. Kirja haastaa lukijoita omaan organisaatioon soveltuvien strategioiden ja käytäntöjen toteuttamiseen. Olen Santalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että strategia ei voi olla ulkopuolisen gurun konsulttiharjoituksena tekemä tilaustyö, vaan se on tehtävä organisaatiolle soveltuvalla tavalla – niin sanotusti oman näköisenä. Muutoin meille riittäisi google, muutama kahvittelutilaisuus konsultin vetoavulla, muutama seminaari- ja ryhmätyö, jonka jälkeen voisimme astella tyytyväisenä eteenpäin kuten aina ennenkin. Santalaisen kirja puhdistaa inflaation kärsinyttä strategiaa käsitteenä. Suosittelen sen lukemista kaikille strategiatyöhön kyllääntyneille. Sitä saattaa saada uusia eväitä omaan ajatteluun ja tekemiseen.

Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista voisi kuvata prosessiksi, jossa on yhdessä määriteltyjä kamppailuja voitettavana – näin ainakin itse saan strategiasta itselleni konkreettista tekemistä. Miellän strategiset päämäärät kamppailuina, jotka on voitettava, jotta ne toteutuvat. Hyvän strategisen päämäärän, eli omassa kielenkäytössäni kamppailun, toimivuutta voi testata esimerkiksi englanninkielisten sanojen SMART, PURE ja CLEAR-avulla tehdyllä testillä:

SMART =

S=Specific (täsmällinen),

M=Measurable (mitattavissa),

A=Attainable (saavutettavissa),

R=Realistic (realistinen),

T=Time phased (aikataulultaan mahdollinen).

PURE =

P=Positively stated (positiiviesti muotoiltu),

U=Understood (ymmärrettävä),

R=Relevant (merkityksellinen),

E=Ethical (eettisesti korrekti)

CLEAR =

C=Challenging (haastava),

L=Legal (laillinen),

E=Environmentally sound (ympäristöä säästävä),

A=Agreed (sovittu),

R=Recorded (muistiin merkitty).

Strategian elinkaaret lyhenevät

Nykyajassa strategioiden elinkaari lyhenee niin yrityksissä kuin kuntasektorilla. Meidän on reagoitava muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa nopeammin. Strategia ei ole vain dokumentti, vaan sen täytyy olla käytäntöä ohjaava toimintamalli. Toisaalta sen täytyy myös mahdollistaa jatkuva reflektointi: samaan aikaan on suunniteltava että toteutettava, oltava tehokas ja muuntautumiskykyinen. Kirjailija Santalainen sanoo: ”Kokemus ei opeta, vaan sen reflektointi”.

Elämme jatkuvan uudistumisen maailmassa, jossa strategiaa voi olla sekin, että kaikkea ei kirjata paperille vaan niitä reflektoidaan tilanteessa. Santalainen kiinnittää huomiota pk-yritysten toimintaan – niissä strategiaa ei yleensä ole dokumentoitu, sillä niissä uutta strategiaa yleensä luodaan ja toteutetaan käytännössä reaaliaikaisesti.

Ehkä emme tarvitse hyvään strategiaan uusimpia ja hienoimpia välineitä sekä kalliita konsultteja. Outokummun kaupunkikonsernissa strategiatyöstä on helppoa tehdä jouhevaa ja reflektoivaa, sillä täällä konsernin mittakaava on riittävän suuri, mutta kuitenkin riittävän pieni, jotta voimme hahmottaa sen jokaisen yhteisön kannalta oleelliset taistelut voitettaviksi tuleville vuosille ja myös reflektoida jatkuvasti tavoiteympäristössä tapahtuvia muutoksia. Jotainhan kertoo sekin, että kaupungin strategiasta 2013–2016 johtuen, tai siitä huolimatta, Outokummun kaupunki seisoo erityisesti taloudellisesti tarkasteltuna vankemmalla maaperällä vuoden 2016 lopussa kuin vuoden 2013 alussa. Edellinenkin strategia tehtiin omin voimin.

Seuraava haaste on saada myös meidät konserniyritykset irtohiekalta jykevämmän peruskallion puolelle vuosien 2017–2020 aikana. Teollisuuskylälle se tarkoittaa ainakin uusasiakashankinnan elvyttämistä, markkinoinnin tehostamista ja myös uusien liiketoiminta-alueiden kokeiluja liikevaihdon lisäämiseksi. Pärjäämällä näissä kamppailussa tulokset näkyvät uusina yrityksinä ja rakentamishankkeina myös teollisuuskylän alueella.

Hyvää uutta ja alkavaa vuotta 2017!