Tietoa teollisuuskyla

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä teollisuuskyla on luonut 37 artikkelia.

24, 3, 2017

Kevään 2017 näkymät teollisuustoimijan näkövinkkelistä

2022-08-17T12:26:35+03:0024.3.2017|


Vuoden 2017 kolmannen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa Outotec Turulan toimitusjohtaja ja teollisuuskylän hallituksen jäsen Markus Mutanen.


Elämme taas aikaa jolloin kaikille meistä luvataan jotakin hyvää, se on varma merkki tulevista vaaleista. Mutta millaisessa taloustilanteessa olemme menossa kohti kuntavaaleja?

Kun asiaa katsotaan teknologiateollisuuden ”lasien läpi” maailmantalouden kasvu on jonkin verran nopeutunut ja sitä kautta myös tulevaisuuden näkymät ovat nyt aiempaa valoisammat. Taantumassa olleet maat, kuten Venäjä ja Brasilia ovat vähitellen pääsemässä talouskasvuun. Toisaalta on mahdoton arvioida missä määrin poliittisen epävarmuuden lisääntyminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa vaikuttaa tulevaan talouskasvuun ja Suomeen. Suomen viennin arvo on siis vähitellen pääsemässä uudelleen kasvuun. Turun suurten laivatilausten, Uudenkaupungin kasvavan autontuotannon sekä Äänekosken uuden sellutehtaan investointi kertoo omalta osaltaan tästä muutoksesta. Myös positiiviset uutiset omasta maakunnasta, esimerkiksi Mantsisen ja John Deeren osalta tukevat tätä.

Suomalaisten yritysten on saatava tuottavuus uuteen nousuun jotta niillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus menestyä globaalissa kilpailussa ja saada kasvua aikaan. Käytännössä kaikki Suomalaiset yritykset ovat jo tänään kansainvälisessä kilpailussa vaikka toimisivatkin vielä paikallisesti. Esimerkiksi niin, että toimitettavan komponentin referenssihinta tulee asiakasyrityksen tekemän sourcingin perusteella, missä on haettu hintatasoa myös Suomen ulkopuolelta, tai viimeistään silloin kun Suomesta tuotetun lopputuotteen markkinahinta määrittyy globaalin kilpailun perusteella johon tuotantokustannuksien on sopeuduttava.

Tuottavuuden saaminen uuteen nousuun edellyttää myös uudistuksia työehtosopimuksissa jotta esimerkiksi työajoista kyettäisiin yksityiskohtaisesti sopimaan paikallisilla ratkaisuilla niin, että yritysten kuormitustilanne ohjaa työntekemistä, ei kello tai kalenteri. Tässä osa-alueessa meillä Suomalaisilla on vielä paljon opittavaa, työehtosopimukset mahdollistaisivat jo nyt yrityksissä varsin paljon paikallista sopimista, mutta sitä ei osata tai uskalleta hyödyntää niin, että sillä rakennettaisiin aidosti tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tässä osa-alueessa tulee kääriä hihat ja ruveta töihin uusien, tehokkaampien toimintamallien löytämiseksi jotta nämä asiat eivät jää vain juhlapuheiksi sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen toimesta. Myös digitalisaatio, robotiikka ja muu automaatio tarjoavat uusia mahdollisuuksia, unohtamatta järjestelmällistä tuotannon ja tuottavuuden kehitystä johon Lean tarjoaa hyvät työkalut. Näihin kaikkiin mahdollisuuksiin on tartuttava ennakkoluulottomasti, etumatka jonka Suomi on antanut kilpailijamailleen on saatava kurottua kiinni.

Eurostatin mukaan Suomen vienti on pysynyt seitsemän viimeistä vuotta lähes samalla tasolla kun esimerkiksi Ruotsissa sitä on pystytty kasvattamaan yli 5%, Saksassa 20% ja Virossa lähes 30%!

Outokummun seudun teollisuuskylä on omalta osaltaan tarjonnut Outokumpulaisille yrityksille hyvän perustan asettua Outokumpuun, kasvaa ja menestyä. Tarjolla on ollut tontteja, rakentamispalveluja sekä hankkeiden rahoitusta, johon aiemmin vielä voitiin saada investointituetkin, eli tarjoama kaikkeen siihen mikä ei ole yrityksien ydinliiketoimintaa. Tässäkin on tullut lainsäädännöllisiä muutoksia jotka estävät investointitukien saamisen teollisuuskylän hallinnoimiin hankkeisiin.

Mielestäni tämä avaa nyt Outokummun seudun teollisuuskylälle myös mahdollisuuden, miten erottua muista teollisuuskylistä niin, että yrityksille voidaan tarjota muita kilpailukykyisempiä kokonaisratkaisuja? Tässä uusilla tai vanhoilla teollisuuskylän hallituksessa istuvilla kunnallispoliitikoilla on nyt erinomainen paikka näyttää osaamista ja innovatiivisuutta.

Outokummun ja outokumpulaisten menestymisen osalta on tärkeää, että myös jatkossa Outokumpulainen teollisuus menestyy ja voi hyvin. Tässä voinee lainata erästä pankkimaailmasta tutuksi tullutta vertauskuvaa joka on hyvä pitää mielessä päätöksiä tehdessä –

 ”Teollisuuskylällä ei voi mennä paremmin kuin sen asiakasyrityksillä keskimäärin”.

Tallaisilla ajatuksilla kohti kevättä!

13, 2, 2017

KUNTAKONSERNI JA UUSI KUNTALAKI

2022-08-17T12:26:35+03:0013.2.2017|


Vuoden 2017 toisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa teollisuuskylän hallituksen puheenjohtaja Pekka Hyvönen.


 

Uuden kuntalain 7. luku, missä käsitellään omistajaohjausta ja konsernia, tulee voimaan uuden valtuustokauden alussa eli 1.6.2017. Kuntalaissa on vähimmäisvaatimukset omistajaohjaukselle ja kuntakonsernin kokonaistarkastelulle. Vuoden 2017 alusta kuntia arvioidaan konsernitunnuslukujen kautta. Tämä asettaa aivan uusia vaatimuksia myös kuntakonsernin omistajaohjaukselle.

”Kuntalaki 47 § 1. mom.: Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.”

Talousarvioseuranta tulee jatkossa olemaan kolmannesvuosittain valtuustolle annettava konsernijohdon valmistelema raportti, missä myös kaupungin tytäryhtiöt emokaupungin tulosalueiden ohella raportoivat siitä, miten niiden toiminnan tavoitteet ovat toteutumassa, mitä riskejä niiden toimintaan sisältyy ja mitä niiden tulevan kehityksen ennakoidaan olevan.

Uudessa valmisteilla olevassa hallintosäännössä konsernijohtoon kuuluvaksi on esitetty kaupunginhallitusta, elinvoima- ja omistajaohjausjaostoa sekä kaupunginjohtajaa. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan vastuu koko konsernia koskien lisääntyy ja erityisesti tämä uusien luottamushenkilöiden on aiheellista mieltää entistä tarkemmin. Tämä vastuu on toki ollut olemassa jo ennenkin, mutta nyt kaikki määritellään ensimmäistä kertaa lakitasoisina määräyksinä.

Tytäryhtiöiden hallitusten jäsenillä tulee olla riittävä, monipuolinen ja toisiaan täydentävä osaaminen. Hallitusten jäsenten valinnassa tulee tästä syystä kiinnittää huomiota heidän tietämykseensä yhtiön toimialalta tai yleensä yritystoiminnasta. Ideaali tilanne on, kun hallituksessa on sekä yhtiön toimialan, yritystoiminnan, talouden, hyvän hallinnon että lainsäädännön tuntemusta. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää konsernin kokonaisetua ja omistajaohjauksen roolia kyseisessä toimintaympäristössä.

”Kuntalaki 47 § 2. mom: Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.”

Aiemmin kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten paikat ovat olleet poliittisia paikkoja ja perustuneet melko tiukkaan mandaattiajatteluun. Tämä on ihan hyvä, jos yllä oleva kuntalain vaade saadaan samalla toteutettua. Poliittisia paikkoja on usein perusteltu tiedon kululla yhtiöistä kunnan poliittiseen päätöksentekoon. Tätä hoidetaan jatkossa omistajaohjauksen kautta. Jos rakenteet tältä osin ovat kunnossa, riittää se asialliseen tiedon kulkuun ja toisaalta riittävään omistajan edunvalvontaan.

Meillä Outokummun kaupungilla tämä osa-alue tullaan jatkossa toteuttamaan valtuustotasoisella seurannalla, konserniohjeella sekä elinvoima- ja omistajaohjausjaostolla. Konserniohje Outokummun kaupungilla on ollut vuodesta 2009 alkaen. Parasta aikaa kaupunkikonsernille valmistellaan uutta konserniohjetta, joka on määrä saada lausuntokierrokselle maaliskuussa ja hyväksytyksi huhtikuussa 2017.

”Kuntalaki 47 § 3. mom: Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen.”

Konserniohje on omistajan tärkein asiakirja omistajaohjauksessa, koska konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella myös parannetaan kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kaupunkikonsernia ja kaupungin muuta toimintaa on mahdollista johtaa kokonaisuutena, yhtenäisin periaattein ja konsernin kokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohjeen määräykset ovat tytäryhtiöitä sitovia, jollei niitä koskevasta pakottavasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä muuta johdu.

Kun kokonaisvaltainen konserniajattelu on jalkautettu koko Outokummun kaupunkikonserniin sen tytäryhtiöiden hallintoa myöten, on meillä entistä monipuolisemmat mahdollisuudet kehittää paikallista elinvoimaa Outokummussa.

12, 1, 2017

Metallin imago

2022-08-17T12:26:35+03:0012.1.2017|

Josekin, PKKY/Amo-Outokummun, Kummun koulun, Outokummun teollisuuskylän ja metalliteollisuusyrityksistä mm. Okun Koneistuspalvelun ja Outotecin yhteistyönä tehtävää paikallista metallin imagotyötä on jatkettu loppuvuodesta 2016 järjestämällä vanhempainilta uuden Kummun koulun hienossa yhteisaulassa yläasteen keväällä 2017 valintoja tekeville ikäluokille ja heidän vanhemmilleen.

Tammikuussa imagotyö jatkuu tutustumiskäynnillä Okun Koneistuspalvelussa 11. ja 12.1. Mukana kierroksella ovat olleet myös te-palveluiden edustajat.

Niille, jotka eivät ole päässeet paikalle tutustumaan siihen, mitä moderni metalli- ja teknologiateollisuus on – suosittelemme lämpimästi klikkausta tästä linkistä “mahdollisuuksien metalli” esittelyvideoon (Youtube). Suosittelemme klikkausta lämpimästi kaikille yläasteikäisille ja myös heidän vanhemmilleen. Yksi mainio urapolku yläasteen jälkeen voisi löytyä teknologiateollisuudesta – meillä Outokummussa on jatkossakin tarvetta metallin osaajille!

30, 12, 2016

Uusi vuosi, uudet kujeet

2022-08-17T12:26:36+03:0030.12.2016|


Vuoden 2017 ensimmäisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa teollisuuskylän toimitusjohtaja Juuso Hieta.


 

Vuodet 2015–2016 ovat olleet monin tavoin haasteellisia maailmanmarkkinoiden epävarmuuden johdosta myös Outokummun seudun teollisuuskyläyhtiölle. Suomessa yritykset ovat olleet varovaisia investoinneissa viime vuosina ja myös maailmanmarkkinoilla on ollut odottavaa tunnelmaa aina tälle syksylle Brexitin ja Yhdysvaltojen presidenttikilvan jälkimaininkeihin saakka. Tämä on näkynyt erityisesti mm. metalliraaka-aineista riippuvaisilla aloilla kuten kaivannaistoimialalla ja metallien jalostuksessa. Investoinnit ovat olleet toimialalla matalahkoja jo useamman vuoden ajan. Tämä on näkynyt myös Outokummun teollisuuskylän yrityksissä.

Nyt valoa tunnelin päässä on jo alkanut pilkottaa. Näyttäisi siltä, että maailman osakemarkkinat ovat elpyneet loppuvuodesta ja usko talouden kasvuun vuodelle 2017 on vankistunut.  Kuluneet vuodet 2015–2016 ovat olleet teollisuuskyläyhtiölle siksi haasteellisia, että yksi liiketoimintamme keskeinen osa-alue eli toimitilojen rakennuttaminen sekä teollisuuskylän alueella nyt toimiville että sinne sijoittuville yrityksille on ollut hyvin vähäistä. Kun rakennushankkeet ja investoinnit ovat olleet jäissä, on se vaikuttanut suoraan myös yhtiön tuloksentekokuntoon. Vuosi 2015 oli tappiollinen ja niin näyttää myös vuoden 2016 tilinpäätösennuste. Kaikista huolestuttavinta on, että yrityskeskuksen toimistotilat ovat olleet tyhjillään loppuvuodesta 2015 lähtien. Vaikuttaisi siltä, että hyvätasoisista toimistotiloista on tällä hetkellä ylitarjontaa Outokummun alueella. Lokakuussa 2016 saimme osan tiloista käyttöön, kun sosiaalitoimisto muutti B-rapun 2. kerroksen tiloihin, mutta meillä on yhä hyvää toimistotilaa yli 100 m2 tarjolla vuokralle yrityksille ja muille toimijoille.

Karrikoiden voisi sanoa, että Outokummun teollisuuskylä toimii kompaktina ilmapuntarina maailmanmarkkinoiden tilasta. Iso osa suurimmista työnantajistamme saa merkittävän osan liikevaihdostaan viennistä. Toki on myös niin, että eri toimialoilla tilanne on kohdellut yrityksiä eri tavoin. Teollisuuskylässä on myös yrityksiä, joilla menee tällä hetkellä erittäin vahvasti ja niiden kasvu- ja investointinäkymät lähivuosille ovat hyvät.

 

Strateginen vuosi 2017

Koska strateginen ajattelu on lähtenyt aikojen alussa liikkeelle sodankäynnin strategiasta, liittyy strategiseen kielenkäyttöön ”sotaisaa historiaa”. Siitä syystä varmaan usein itsekin ajaudun käyttämään sotaisaa kieltä, kun alan puhua ”strategiaa”. Ensi vuosi tuo mukanaan koko Outokummun kaupunkikonsernille uuden konsernistrategian valmistelun. Siinä jokaisella kokonaisuuden osalla, myös kunnan osakeyhtiöillä, on uuden kuntalain mukaan entistä merkittävämpi rooli. Kuntaa katsotaan jatkossa yhä enemmän konserninäkökulmasta, erityisesti taloudellisen suoriutumisen mittareilla.

Tietokirjailija Timo Santalainen esittelee vuonna 2009 ilmestyneessä kirjassaan Strateginen ajattelu & toiminta kymmeniä suosittuja strategiamalleja ja -työkaluja. Kirja haastaa lukijoita omaan organisaatioon soveltuvien strategioiden ja käytäntöjen toteuttamiseen. Olen Santalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että strategia ei voi olla ulkopuolisen gurun konsulttiharjoituksena tekemä tilaustyö, vaan se on tehtävä organisaatiolle soveltuvalla tavalla – niin sanotusti oman näköisenä. Muutoin meille riittäisi google, muutama kahvittelutilaisuus konsultin vetoavulla, muutama seminaari- ja ryhmätyö, jonka jälkeen voisimme astella tyytyväisenä eteenpäin kuten aina ennenkin. Santalaisen kirja puhdistaa inflaation kärsinyttä strategiaa käsitteenä. Suosittelen sen lukemista kaikille strategiatyöhön kyllääntyneille. Sitä saattaa saada uusia eväitä omaan ajatteluun ja tekemiseen.

Strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista voisi kuvata prosessiksi, jossa on yhdessä määriteltyjä kamppailuja voitettavana – näin ainakin itse saan strategiasta itselleni konkreettista tekemistä. Miellän strategiset päämäärät kamppailuina, jotka on voitettava, jotta ne toteutuvat. Hyvän strategisen päämäärän, eli omassa kielenkäytössäni kamppailun, toimivuutta voi testata esimerkiksi englanninkielisten sanojen SMART, PURE ja CLEAR-avulla tehdyllä testillä:

SMART =

S=Specific (täsmällinen),

M=Measurable (mitattavissa),

A=Attainable (saavutettavissa),

R=Realistic (realistinen),

T=Time phased (aikataulultaan mahdollinen).

PURE =

P=Positively stated (positiiviesti muotoiltu),

U=Understood (ymmärrettävä),

R=Relevant (merkityksellinen),

E=Ethical (eettisesti korrekti)

CLEAR =

C=Challenging (haastava),

L=Legal (laillinen),

E=Environmentally sound (ympäristöä säästävä),

A=Agreed (sovittu),

R=Recorded (muistiin merkitty).

 

Strategian elinkaaret lyhenevät

Nykyajassa strategioiden elinkaari lyhenee niin yrityksissä kuin kuntasektorilla. Meidän on reagoitava muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa nopeammin. Strategia ei ole vain dokumentti, vaan sen täytyy olla käytäntöä ohjaava toimintamalli. Toisaalta sen täytyy myös mahdollistaa jatkuva reflektointi: samaan aikaan on suunniteltava että toteutettava, oltava tehokas ja muuntautumiskykyinen. Kirjailija Santalainen sanoo: ”Kokemus ei opeta, vaan sen reflektointi”.

Elämme jatkuvan uudistumisen maailmassa, jossa strategiaa voi olla sekin, että kaikkea ei kirjata paperille vaan niitä reflektoidaan tilanteessa. Santalainen kiinnittää huomiota pk-yritysten toimintaan – niissä strategiaa ei yleensä ole dokumentoitu, sillä niissä uutta strategiaa yleensä luodaan ja toteutetaan käytännössä reaaliaikaisesti.

Ehkä emme tarvitse hyvään strategiaan uusimpia ja hienoimpia välineitä sekä kalliita konsultteja. Outokummun kaupunkikonsernissa strategiatyöstä on helppoa tehdä jouhevaa ja reflektoivaa, sillä täällä konsernin mittakaava on riittävän suuri, mutta kuitenkin riittävän pieni, jotta voimme hahmottaa sen jokaisen yhteisön kannalta oleelliset taistelut voitettaviksi tuleville vuosille ja myös reflektoida jatkuvasti tavoiteympäristössä tapahtuvia muutoksia. Jotainhan kertoo sekin, että kaupungin strategiasta 2013–2016 johtuen, tai siitä huolimatta, Outokummun kaupunki seisoo erityisesti taloudellisesti tarkasteltuna vankemmalla maaperällä vuoden 2016 lopussa kuin vuoden 2013 alussa. Edellinenkin strategia tehtiin omin voimin.

Seuraava haaste on saada myös meidät konserniyritykset irtohiekalta jykevämmän peruskallion puolelle vuosien 2017–2020 aikana. Teollisuuskylälle se tarkoittaa ainakin uusasiakashankinnan elvyttämistä, markkinoinnin tehostamista ja myös uusien liiketoiminta-alueiden kokeiluja liikevaihdon lisäämiseksi. Pärjäämällä näissä kamppailussa tulokset näkyvät uusina yrityksinä ja rakentamishankkeina myös teollisuuskylän alueella.

Hyvää uutta ja alkavaa vuotta 2017!

14, 11, 2016

Pohjois-Karjalan trendit

2016-11-14T15:35:01+02:0014.11.2016|

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisema Pohjois-Karjalan trendit kuvaa maakunnan toimialojen kehitystä puolivuositietojen välityksellä. Nyt julkaistussa katsauksessa käsitellään kevään 2016 tietoja. Oheisesta linkistä klikkaamalla avaat julkaisun pdf-version.

Maakuntauudistus ja yritysten kasvupalvelut

2022-08-17T12:26:36+03:0010.11.2016|

Meneillä olevaan maakuntauudistukseen yhtenä olennaisena osana liittyvät yritysten kasvupalvelut. Suomen hallitus on linjannut maakunnille siirrettävistä tehtävistä 5.4.2016. Linjauksen mukaan pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirretään maakunnille ja palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakuntauudistuksen yhteydessä yritys- ja TE-palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta vahvistetaan yhdistämällä ne julkiseksi kasvupalveluksi. Suomen hallitus on 1.9.2016 hyväksynyt, että työvoimapalveluiden tehostaminen toteutetaan laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia palvelutuotannossa. Tällä maan hallitus kertoo luovansa pohjaa maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveuksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle monituottajamalliin palvelutuotannossa.

Maakunnallisissa kasvupalveluissa rahoituksen volyymi on Suomessa ollut vuoden 2015 volyymiin suhteuttaen n. 1000 M€, josta 80 % on kansallista rahoitusta ja noin 20 % on EU:n koheesiorahoitusta. Henkilötyövuosia palveluissa olisi maakunnissa reilut 3000 htv ja vajaa 100 htv jäisi Tekesiin. Toistaiseksi on vielä ratkaisematta, millä jakoperusteilla rahoitusta suunnattaisiin maakuntiin, mutta Itä-Suomen näkökulmasta rahoituksessa tulisi ottaa huomioon maan eri osien kehityserot ja logistiset haasteet. Elinvoimaista yritystoimintaa koko maassa ja myös perinteisen teollisuuden uudistumista on kyettävä tukemaan.

25, 10, 2016

Teollisuuskylä uusii nettisivustonsa

2022-08-17T12:26:36+03:0025.10.2016|

Outokummun teollisuuskylän nettisivut ovat läpikäyneet kokonaisvaltaisen uudistuksen. Uudistuksen myötä palvelemme asiakkaitamme paremmin myös englanniksi. Suomen- ja englanninkieliset sivustomme sisältävät pääosiltaan samoja asioita, joten toivomme että välitätte sanomaa eteenpäin omissa verkostoissanne ja some-kanavissanne. Olemme tehneet em. lisäksi myös informatiivisen venäjänkielisen entry-sivuston, josta ohjataan asiakkaat joko englanninkielisille tai suomenkielisille sivustoillemme.

Otamme mieluusti vastaan palautetta uusista sivustoistamme sekä niiden sisältöjen kehittämisestä entistä paremmin asiakkaitamme ja potentiaalisia uusia asiakkaita ajatellen – älkää epäröikö antaa palautetta. Sivustolle tuotetaan jatkossa myös ajankohtaisia blogikirjoituksia ja linkittelemme tietopankki otsakkeen alta löytyvälle “materiaalit” osastolle myös muuta toimintaympäristötietoa ja teollisuuskylän esittelymateriaaleja.

Go to Top