KUNTAKONSERNI JA UUSI KUNTALAKI

13.2.2017|


Vuoden 2017 toisen blogikirjoituksen sisällöstä vastaa teollisuuskylän hallituksen puheenjohtaja Pekka Hyvönen.


 

Uuden kuntalain 7. luku, missä käsitellään omistajaohjausta ja konsernia, tulee voimaan uuden valtuustokauden alussa eli 1.6.2017. Kuntalaissa on vähimmäisvaatimukset omistajaohjaukselle ja kuntakonsernin kokonaistarkastelulle. Vuoden 2017 alusta kuntia arvioidaan konsernitunnuslukujen kautta. Tämä asettaa aivan uusia vaatimuksia myös kuntakonsernin omistajaohjaukselle.

”Kuntalaki 47 § 1. mom.: Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu.”

Talousarvioseuranta tulee jatkossa olemaan kolmannesvuosittain valtuustolle annettava konsernijohdon valmistelema raportti, missä myös kaupungin tytäryhtiöt emokaupungin tulosalueiden ohella raportoivat siitä, miten niiden toiminnan tavoitteet ovat toteutumassa, mitä riskejä niiden toimintaan sisältyy ja mitä niiden tulevan kehityksen ennakoidaan olevan.

Uudessa valmisteilla olevassa hallintosäännössä konsernijohtoon kuuluvaksi on esitetty kaupunginhallitusta, elinvoima- ja omistajaohjausjaostoa sekä kaupunginjohtajaa. Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan vastuu koko konsernia koskien lisääntyy ja erityisesti tämä uusien luottamushenkilöiden on aiheellista mieltää entistä tarkemmin. Tämä vastuu on toki ollut olemassa jo ennenkin, mutta nyt kaikki määritellään ensimmäistä kertaa lakitasoisina määräyksinä.

Tytäryhtiöiden hallitusten jäsenillä tulee olla riittävä, monipuolinen ja toisiaan täydentävä osaaminen. Hallitusten jäsenten valinnassa tulee tästä syystä kiinnittää huomiota heidän tietämykseensä yhtiön toimialalta tai yleensä yritystoiminnasta. Ideaali tilanne on, kun hallituksessa on sekä yhtiön toimialan, yritystoiminnan, talouden, hyvän hallinnon että lainsäädännön tuntemusta. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää konsernin kokonaisetua ja omistajaohjauksen roolia kyseisessä toimintaympäristössä.

”Kuntalaki 47 § 2. mom: Kunnan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.”

Aiemmin kuntaomisteisten yhtiöiden hallitusten paikat ovat olleet poliittisia paikkoja ja perustuneet melko tiukkaan mandaattiajatteluun. Tämä on ihan hyvä, jos yllä oleva kuntalain vaade saadaan samalla toteutettua. Poliittisia paikkoja on usein perusteltu tiedon kululla yhtiöistä kunnan poliittiseen päätöksentekoon. Tätä hoidetaan jatkossa omistajaohjauksen kautta. Jos rakenteet tältä osin ovat kunnossa, riittää se asialliseen tiedon kulkuun ja toisaalta riittävään omistajan edunvalvontaan.

Meillä Outokummun kaupungilla tämä osa-alue tullaan jatkossa toteuttamaan valtuustotasoisella seurannalla, konserniohjeella sekä elinvoima- ja omistajaohjausjaostolla. Konserniohje Outokummun kaupungilla on ollut vuodesta 2009 alkaen. Parasta aikaa kaupunkikonsernille valmistellaan uutta konserniohjetta, joka on määrä saada lausuntokierrokselle maaliskuussa ja hyväksytyksi huhtikuussa 2017.

”Kuntalaki 47 § 3. mom: Konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen.”

Konserniohje on omistajan tärkein asiakirja omistajaohjauksessa, koska konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Konserniohjeella myös parannetaan kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kaupunkikonsernia ja kaupungin muuta toimintaa on mahdollista johtaa kokonaisuutena, yhtenäisin periaattein ja konsernin kokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohjeen määräykset ovat tytäryhtiöitä sitovia, jollei niitä koskevasta pakottavasta lainsäädännöstä tai yhtiöjärjestyksestä muuta johdu.

Kun kokonaisvaltainen konserniajattelu on jalkautettu koko Outokummun kaupunkikonserniin sen tytäryhtiöiden hallintoa myöten, on meillä entistä monipuolisemmat mahdollisuudet kehittää paikallista elinvoimaa Outokummussa.